United States or Botswana ? Vote for the TOP Country of the Week !
TURKKA. Oletko suutari? KASURI. Nikkari olen. TURKKA. Hyvä sekin. Rupea taloksi. KASURI. Toverini on suutari. Ei uskaltanut tulla sisään, epäili, että tämä on Pietolan talo. TURKKA. Käske sisään! Oterma, tule sisään! Oliko se täällä se poika? Isäntämies, isäntämies! TURKKA. Oletko, Oterma, hyvä suutari? OTERMA. Aina kiitetty, usein kehuttu. Ota mitta ja tee parastasi. Ja nikkari, tähän ovi.
Taisi olla ottiatuota. Mutta olikohan se ottiatuota? TURKKA. Minkälaista se oli sitten? TOLARI. Minä makasin tuolla majassa lukemassa. Pietola oli tulevinaan tuolta päin hakemaan rautakankea TURKKA. Rautakankea? Entä sitten? TOLARI. Ja oli kuin rättäri olisi tullut tuolta päin. Ja rättäri toimitti, että hän on pelastanut Pietolan lunastamalla velkatuomion, jonka Korhonen olisi pannut ryöstöön.
Kyllähän kaupustelija Maijan voi sekä varreltaan että kieleltään eroittaa Pietolan Katri tyttärestä, mutta he menestyvät kuitenkin molemmat ja kaikki muutkin vain 'laulunsekaisessa huvinäytelmässä. Pietola on alusta loppuun pelkkä tuhnio, surullisen suomalainen tyyppi, jonka kuvaukseen on kyllä imeytynyt tervettä ivaa suomalaisen talonpojan velttoudesta ja tuhmuudesta, mutta jonka olemus on liian puhdas edes itsetiedottomasta lahjakkuudesta jota Kiven henkilöt ylitsevuotavat ollakseen koomillinenkaan.
Eikö se sinun mielestäsi ole rakkautta, kun Annin pata ei kuohunut kymmenellä muiskulla? TOLARI. Patako ottiatuota? Eikö ottiatuota kuohunut? HUOTARI. Ei yrittänytkään. Minä tulen hulluksi. TOLARI. Kipeää se käy. Kun minä ottiatuota, että Pietolan Maijan ottiatuota, niin pahasti minua sydänalasta ottiatuota ja ottiatuota päästäkin. Mutta mene Maijan luo.