peitellessä

Päivitetty: 13. toukokuuta 2025

Voi, hyvä ystävä, sinua... Sinä säälit ja rakastat lähimmäistäsi enemmän kuin itseäsi! Jumala siunatkoon ja antakoon armoa sinulle! huudahti majuri, väristen vilusta, Kaarlon häntä peitellessä. Eräänä iltana oli ilma varsin kova ja kylmyydestään ankara. Lunta pyrytti taivaan täydeltä, ja tuuli riehui hurjasti Balkanin rinteellä, tunkien kylmästi viileksellen sotilastemme vaatteiden alle.

Kaarle Karikko - Väsyneen haudalla: Alkuperäinen novelli