nuorakääryn

Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025

Matti ei enää sen kovemmin huolinut toveristaan. Hän otti vähäisestä laukusta, minkä selässänsä oli kantanut, nuorakääryn ja katseli sitä. "Ei peijakas niinkään pian lähde kuin luulet", mumisi hän. "Olit, sen mokoma, lähteä, sanomatta minulle sanaakaan! Ellet hyvällä, niin pahalla... Se on hienoa, mutta se kestää" lisäsi hän ja pani nuoran pöydälle. "Otetaanko henki, ellei muu auta?" kysyi Kalle.

K. J. Gummerus - Peritäänkö vihakin?: Jutelma kahdessa osassa