lyijynkarvaisine

Päivitetty: 10. toukokuuta 2025

Siellä vitkasteli vielä pakeneva pimeys raskaine lyijynkarvaisine sumuineen. Ja tuolla ulkona lenteli äänettömän tasangon päällitse joukottain kottaraisia, ja nuori ruoho yleni keväisen pirteänä, vaalean vihreänä. Nyt Helena ensi kertaa koko vuoden aikaan sai äärettömällä tasangolla katsella yli laajain alojen.

Jacob Ahrenberg - Haapakoskelaiset: Romaani Itä-Suomesta