kevennyksestä

Päivitetty: 4. elokuuta 2026

Siellä he auttoivat minut lankkuaidan yli sillä oven avaamiseen ei ollut aikaa, ja itse häipyivät kuulumattomiin. Seisoin henkeäni pidätellen aidan takana. Kuulen kuinka poliisi juoksee kulman ohi, meidän kadullemme poikkeamatta. Ei siis tavottanut heitä. Ja minä huokasin kevennyksestä. Nyt, luulin, on onneksi kaikesta päästy. Mutta voi kauhistusta! Seuraavana päivänä ilmestyi poliseja kouluun.

Arvid Järnefelt - Hiljaisuudessa: Kokoelma kertomuksia ja näytelmiä