Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
"Valkoihoisia en ole hyljännyt", Kivisydän vastasi päättävästi, "intialaiset siinä pettyvät, minä olen vannonut valkoihoisia veljiäni suojella, ja olenkin heitä puolustava voimieni mukaan". "Tiikerikatin käskyt ovat sitä vastaan!", huudahti yksi päälliköistä.
Hän löysi tältä rannalta ruo'on, jota ei nähnyt täällä kasvavan, minkä takia hän päätteli sen tulleen tänne virran tuomana. Palatessaan laivalle hän tapasi intialaiset pyydystämässä isoja merisimpukoita, joita täällä on paljon; hän antoi heidän sukeltaa mereen etsimään helmisimpukoita.
Intialaiset suutelivat heidän käsiään ja jalkojaan, ihmettelivät rajattomasti ja luulivat heidän olevan taivaasta tulleita. Sitten miehet nostivat heidät olkapäilleen, kantoivat heidät arvokkaimpaan taloon ja asettivat istuimelle, kun kaikki muut istuivat maassa.
Laivapojat antoivat intialaisille siitä kynnenkokoisia palasia ja saivat vastaan kokonaisia assegainippuja. Nämä intialaiset ovat aivan kuin toisetkin, uskovat samaten meidän olevan kotoisin taivaasta, antavat kaiken omansa vähäisimmästäkin pitämättä sitä arvottomana, ja olen varma, että jos heillä olisi kultaa ja mausteita, he samoin luovuttaisivat niitäkin.
Kun intialaiset saivat kuulla amiraalin haluavan papukaijaa, he kaikki juoksivat tiehensä, toivat paljon papukaijoja ja antoivat kaikkea, mitä heiltä vain toivottiin, vaatimatta mitään vastaan. He pyysivät meikäläisiä olemaan palaamatta vielä samana iltana ja lupasivat tuoda heille vielä paljon, mitä olivat piilottaneet metsään.
Hän käski antaa lähettiläille aterian, ja intialaiset toivat hänelle puuvillakangasta ja -lankaa. Heitä seurasi suuri väkijoukko kantaen niitä esineitä, joita olivat saaneet vaihdoksi, ja väki tahtoi kantaa lähettilästä olkapäillään ja saivatkin tehdä sen purojen kohdalla ja rämepaikoissa.
Kun kaikki intialaiset sanoivat, että Samoetin saari oli päinvastaisella taholla, käännyimme ja purjehdimme kaiken yötä väliin itään, väliin kaakkoon. Tarkoituksenani oli loitota maasta, kun oli hyvin pimeää. Satoi virtoina puoliyöstä aamunkoittoon, ja vieläkin taivas on niin pilvessä, että näyttää kuin saisimme lisää sadetta.
Metsästä kuului yhtaikaa outo ääni, jota kaikki intialaiset suurella jännityksellä kuuntelivat.
Korvallisensa yli hän kantoi valkopäistä kotkankynää, päällikön tuntomerkkiä, ja kädessään hän piteli suuren suurta, hopealla hienosti kirjaeltua pyssyä. Tämä siis oli nyt se mies, jolle intialaiset olivat antaneet Tiikerikatin nimen.
Kun hänellä oli halu mennä niille saarille, joita intialaiset sanovat Babequeksi ja jotka ovat täältä itäänpäin ja missä pitäisi olla paljon kultaa, purjehdittiin siihen suuntaan. KESKIVIIKKONA MARRASKUUN 14. P
Päivän Sana
Muut Etsivät