Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Aivan samassa asemassa on, kuten O. Hertwig huomauttaa, biologia fysikokemiaan nähden. Jos otaksutaan, että elämänilmiöiden fysikaaliskemiallinen analyysi olisi viety perille saakka, jäisi kuitenkin niiden fysikaalis-kemiallisten tapahtumain punoutuma, jotka kokonaisuudessaan muodostavat elävän olennon, erikoisen empiirisen kuvailun aiheeksi.
Toisaalta saattaa E. Beckerin tavoin olla sitä mieltä, että nykyaikaisen mutatio-opin ja alkuperäisen Darwinin opin eroa on tuntuvasti liioiteltu, toisaalta on kuitenkin, lukiessa esim. sitä valtavaa todistusaineistoa, jonka nyt viimeksi O. Hertwig on koonnut teokseensa »Das Werden der Organismen.
Ja, jatkaa Hertwig sattuvasti, kemia puolestaan, tuttuine analyyttisine ja synteettisine metodeineen, on epäilemättä jäävä erikoiseksi atomien tieteeksi vielä senkin jälkeen, kuin tulevaisuuden tiede käsittää, millä tavoin eripainoiset atomit ja niiden yhtymislait johtuvat elektronien omituisuuksista.
Mutta kuinka ollakaan: Hertwig ei voi sulkea silmiään siltä tosiseikalta, että nämä hänen biologiset »kausaaliset syynsä» vaikuttavat tykkänään toisella tavalla kuin fysikaaliskemialliset syyt. Ne vaikuttavat ihmeteltävää teleologina.
Kaikkein selvimmin on kuitenkin Oscar Hertwig kehitellyt käsitystä, että biologia on autonominen tiede samoin kuin fysiikka ja kemia. Hertwigin käsityksen ydin voidaan esittää seuraavaan tapaan.
Ristiriidassa oman peruskäsityksensä kanssa, että »biologiset yhdistykset» ovat syntyneet fysikaaliskemiallisista olettaa Hertwig, että edelliset välittömästi reagoivat tarkoituksenmukaisesti.
Empiiriseltä kannalta, joka luonnontutkimuksessa yksin tulee kysymykseen, se ei ole mikään problemi ensinkään, vaan eräs äärimäinen tosiseikka, joka kaikkein vähimmin problemaattisena on todellisten problemien ratkaisupohja. Sensijaan on sitä selvempää, mihinkä Hertwig tähtää kun hän sanoo, että tarkoituksenmukaisuus on metafyysillinen problemi.
Päivän Sana
Muut Etsivät