Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. toukokuuta 2025
Kuulepas, rakas Crockston huudahti kapteini lunletko Delphiniä miksikään laivapoikain koulupaikaksi? Meripojista älkää pahoin puhuko virkahti merimies. Yksi oli, josta tuli amiraali Nelson, ja toisesta tuli amiraali Franklin. Tuhat tulimmaista, ystäväni vastasi James Playfair sinäpä puhut mieleni mukaan.
Rekatti oli melkoisen matkaa edellä Delphiniä. Sen mustasta savusta, joka korsteinista tuprusi, oli nähtävä, että se voimansa mukaan ponnisti höyryä. James Playfair ei ollut se, joka tahtoi jäädä takapajulle. Kuinka korkealla on höyry? kysyi hän koneenhoitajalta. Mahdollisen korkein ponnistus vastasi tämä höyry pursuaa ulos vakuus-tuhottimien kautta. Painoa tuhottimille! komensi kapteini.
Sillä aikaa laskivat kryssääjät täydellä höyryllä suoraan Delphiniä kohti, joka pitkitti menoansa, alinomaa ahkeroiten pysyä niiden kanuunain kantamattomilla, mutta James Playfair piti länsi-eteläistä kurssia, pettääksensä viholliset laivnat.
Kumpikin olemme viholliset orjapuoluelaisille, mutta emme suinkaan semmoiset, jotka olisimme tulleet pettämään Delphiniä ja jättämään sitä Yhdysvallan laivoille. Mitä siis teillä on tekemistä täällä? kysyi kapteini kovalla äänellä, tarkasti silmäillen tuota nuorta salausten tietäjää.
Tänä ja seuraavina päivänä purettiin Delphiniä kaikella uutteruudella. Höyryranat nostivat, paikalta liikkumatta, koko europalaisen lastin pois sisäänpantavan kotoperäisen tieltä. Charlestonin väestö oli tässä miellyttävässä työssä saapuvilla, autellen ja onnitellen matruusia, jotka nyt olivat, kuten sanotaan, korkeimmat kukot tunkiolla.
Paitsi sitä Yhdysvallan aluksilla ei ollut oikeutta ahdistaa Delphiniä, se kun kulki Englannin lipulla. Ne taisivat kyllä seurata sitä ja estää sitä rikkomasta piirityslinjaa, mutta ei sen enempääkään. James Playfair olikin tehnyt kaiken mitä oli voinut aluksensa nopeuden eteen, juuri sitä varten ettei häntä saavutettaisi.
Tämäpä juuri olikin nyt tapahtunut, ja kun merkki aluksen näkymisestä annettiin, oli se ainoastaan kolmen peninkulman päässä tuulen puolella. Saalingille tultuansa näki hän selvästi ja kirkkaasti ison yhdysvaltalais korvetin, joka kulki täydellä höyryllä. Se piti kurssiaan Delphiniä kohti, estääksensä tätä menemästä.
Ja nyt menkäämme laivaan! Niin, nyt laivaan, Crockston! Karkaus. Miss Jsenny istui perän puolella Delphiniä, odotellen kuumeentapaisella malttamattomuudella kapteenin paluuta. Tämän jälleen tullessa hänen luoksensa, ei hän kerennyt sanaakaan vixkkamaan, mutta silmänsä kysyivät James Playfairiltä kiihkeämmin kuin huulensa olisivat sen tehneet.
Päivän Sana
Muut Etsivät