Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Ilon huumaus oli vallannut jäykimmätkin mielet. Jokainen tunsi, ettei niin suurta ollut tapahtunut S:t Remis'in kaupungissa, siitä päivästä, jolloin frankkilaisten apostoli oli vihkinyt Klodovikin ja hänen kansansa kristinuskoon. Ensimmäinen osa Jeanne d'Arcin kutsumuksesta oli täytetty, mutta vielä oli paljon tehtävää.
Etupäässä tämä hovin salainen tyytymättömyys teki lähinnä seuraavana aikana Jeannen aseman vaikeaksi. Pariisiin, heti, viipymättä, se oli Jeanne d'Arcin vakava tahto. Häntä kannattivat siinä kohdin sotajoukon etevimmät päälliköt. Viivytys saattoi olla turmioksi. Rheimsin kruunaus oli tehnyt valtavan vaikutuksen, jota tuli käyttää hyödykseen.
Moni mietti, mikä kaiken tämän kurjuuden loppuna tulisi olemaan. »Nainen, Baijerin Isabella, on myynyt Ranskan, toinen nainen on sen pelastava», niin kuului ennustus, joka alkoi levitä kansan keskuudessa, milloin ja mistä, se on epävarmaa. Se tuli myöskin Jeanne d'Arcin korviin.
Nehljudof huokasi raskaasti, kumarsi syvään, puristi hänelle alentuvasti ojennettua kättä ja läksi huoneesta. Kenraali pudisteli paheksivasti päätänsä ja hieroen vyötäryksiänsä meni jälleen vierashuoneeseen, missä odotteleva taiteilija oli jo kirjoittanut muistiin Jeanne d'Arcin sielulta saadun vastauksen.
Hän peräytyi sitten Pariisiin, mutta ranskalaiset eivät ajaneet häntä takaa. Nämä suuntasivat kulkunsa Compiègneen ja jäivät sinne täydelliseen toimettomuuteen. Vihdoin loppui Jeanne d'Arcin kärsivällisyys. Elokuun 23 p:nä kutsui hän luokseen Alenconin, joka sotapäälliköistä oli häntä lähinnä, ja sanoi: »Kaunis herttuani, antakaa järjestää Teidän ja muitten päällikköjen joukot.
Keskiajan suuri uskonnollisuus ja taipumus ihmeitä uskomaan selittää tosin osaksi sekä Jeanne d'Arcin esiytymisen että hänen saavuttamansa suuren vaikutusvallan, mutta sinäkään aikana ei uskonto ollut vain uskoa, tunnetta ja elämää, vaan myös muodollisuutta. Katolilainen puhdasoppisuus skolastinen filosofia aseenaan oli raudankova muoto, johon Jeanne d'Arc ei sopinut.
Sillä hetkellä kuin kamaripalvelijan virkaa toimittava renki toi Nehljudofin käyntikortin, puhui paraillaan Jeanne d'Arcin sielu. Jeanne d'Arcin sielu oli kirjaimien avulla jo sanotut sanat: »tulevat tuntemaan toisensa», ja tämä oli kirjoitettu muistiin.
Juuri tämä omituinen vastakohta Jeanne d'Arcin luonteessa tekee hänet yhtä huomattavaksi sekä psykoloogisessa että historiallisessa suhteessa. Kertomus Jeanne d'Arcin esiintymisestä ei ole mikään legenda. Se ei ole tullut jälkimaailman tiedoksi kansan suun kautta. Hän on itse kertonut historiansa, rauhallisesti ja selvästi, ja sen ovat sittemmin kirjoittaneet muistiin hänen tuomarinsa.
Nytkyttäminen syntyi siitä, että kenraalin mielestä olisi seuraava kirjain pitänyt olla h, sillä Jeanne d'Arcin piti hänen mielestään sanoa: tulevat tuntemaan toisensa tämän maailman valheesta vapautumisensa jälkeen, tai jotain semmoista, ja seuraavan kirjaimen olisi siis pitänyt olla h; mutta taiteilija luuli seuraavaa kirjainta o:ksi, eli sielun tahtovan sanoa, että ne tulevat tuntemaan toisensa valosta, joka on lähtevä sielujen eteerillisestä ruumiista.
Päivän Sana
Muut Etsivät