United States or Paraguay ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä lähdin kapteini Corsicanin kanssa tästä vahvasti valaistusta salongista ja menin kannelle. Yö oli sangen pimeä, eikä ainoatakaan tähteä näkynyt taivaalla. Laivan ympärillä vallitsi pilkkoinen pimeä. Kappien akkunat hohtivat kuin uunit, ja tuskin voit eroittaa vahtia, jotka raskaasti astuskelivat kokkapenkereillä.
Olisinpa ollutkin onnellinen, joskin vain muutamain tuntien ajan, jos vielä olisin nähnyt Ellenin, Fabianin ja kapteini Corsicanin. Mutta tämäpä juuri oli yksi niitä nurjia puolia, joita matkoilla on muassansa. Minulla oli kiire, he olivat menneet, minäkin olin lähtemälläni, itsekukin oli suunnallaan, eikä ollut juuri uskottavaa että enää näkisimme toisemme. Kello 2 aikana palasin ravintolaan.
Hän kohteli Drakea selvästi nähtävällä töykeydellä ja ylenkatseella, mutta Drake silminnähtävästi ei tahtonutkaan hänen kanssansa kiistellä. Corsicanin päätettyä puheensa, laski hän kätensä ristiin ja kääntyi Fabianin puoleen. Herraseni, sanoi hän pahankurisesti nauraa virnistellen, herraseni tarvitsee siis ystäviään puollustamaan itseänsä.
Palattuani rannalle, pääsi minulta ilon ja hämmästyksen huuto: Kapteini Corsican! Kapteini oli kuullut sanani ja tuli luokseni. Tekö täällä! huudahti hän. Olipa lysti jälleen nähdä teidät. Entäs Fabiani ja Elleni? Missä ne ovat? kysyin minä likistäen Corsicanin käsiä. Ne ovat täällä ja voivat mahdollisuuden mukaan hyvästi. Fabiani on iloa täynnä ja miltei hymähtelee.