Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. toukokuuta 2025
Vinitiuksen talo oli todella puettu vihreään juhlapukuun, kaikki seinät ja ovet myrtin ja muratin peitossa, pylväitten ympäri kiedottu viiniköynnöstä. Atrium, jonka käytäviä yökylmän tähden oli suojeltu purppurankarvaisilla kankailla, oli valoisa kuin päivällä. Lamput paloivat kahdeksalla tai kahdellatoista liekillä.
Tämä vaikutus oli sentään aivan hetkellinen, sillä hirveämpi petojen kiljuntaa oli liekkien räiske, joka ehdottomasti kiinnitti huomion puoleensa. Tosin ei Lygia vastannut Vinitiuksen huutoon, mutta ehkä hän oli menemäisillään tainnoksiin tai tukahtumaisillaan savuun. Vinitius karkasi taloon. Pieni atrium oli tyhjä ja mustanaan haikua.
Samassa toivat palvelijat heille istuimia ja matalia jakkaroita jalkojen alle. Petronius, joka oli kuvitellut, että tässä ankarassa talossa vallitsisi ainainen alakuloisuus, ei ollut ikinä siellä käynyt, mutta tunsi nyt sekä kummastusta että pettymystä, sillä atrium teki varsin iloisen vaikutuksen.
Jokaisessa on atrium, tablinum, peristyle, kaikki toistensa yhteydessä, kaikkien seiniä koristivat upeat maalaukset, ja kaikkialla näkee silloisen kansan pyrkimyksen loistavasti ja ylellisesti elää.
Paras huone oli atrium, suuri, nelikulmainen sali, johon valo tuli katon keskipalkkaan jätetystä aukosta. Sateella tuli siitä vettäkin pieneen säiliöön, joka oli tehty aukon kohdalle kivilattiaan. Atriumissa oleskeli roomalainen emäntä, ankara, kunniallinen "matroona", piikoinensa, jotka kutoivat ja kehräsivät.
»Poikani, poikani», orja virkkoi astuen hitaasti portaita alas ja vei poikansa omaan pieneen huoneeseensa, joka oli yhteydessä käytävähallin kanssa, jona tässä huvilassa oli peristyle eikä atrium. Huone on vieläkin tallella; siihen pääsee kolmannesta ovesta sisäänkäytävästä lukien. Ensimäinen ovi vie portaille, toinen pieneen komeroon, jossa säilytettiin pronssipatsasta.
Päivän Sana
Muut Etsivät