United States or Kiribati ? Vote for the TOP Country of the Week !
Micawber, "hyvää huomenta! Rakas Sir", Mr. Dick'ille, joka rajusti pudisti hänen kättänsä, "te olette erinomaisen hyvä". "Oletteko syöneet aamiaista?" kysyi Mr. Dick. "Suvaitsetteko yhtä kotlettia?" "Ei, vaikka saisin koko mailman, hyvä Sir!" huudahti Mr. Micawber, pysäyttäen häntä hänen matkallansa kellon luo; "ruokahalu ja minä olemme, Mr. Dixon, kauan aikaa olleet vieraat toisillemme". Mr.
Oletteko linnani edessä nähneet nuot ihmismuotoiset karyatidit, jotka oveni kamanaa kannattavat ja jotka näyttävät, kuin he alinomaa silmillänsä katselisivat ohitsekulkevia. Nämät ovat olleet minua vastaan uppiniskaisia nais-orjia, jotka henkäykselläni muutin kiveksi. Tahdotteko, että asetan teidät tähän seinään kivipatsaiksi?
Tosin luulottelin, että isäntä oli sairas ja että tuo tuwassa käynyt neito oli isännän tytär, mutta nuo oliwat wain luulojani eiwätkä semmoisinaan woineet paljon selittää outoa näköä, eiwätkä tyydyttää uteliaisuuttani. Wiimein menin isännän tykö ja aioin hänen kanssaan alottaa puhetta mistä hinnasta hywänsä. "Oletteko sairas?" kysyin häneltä, istuessani hänen wiereensä penkille.
Oletteko sitten huomannut tämän kuvan siinä? kysyin vielä, sydämen, jonka läpi väkipuukko on pistetty? ja kumartuen likemmäksi lisäsin hänen korvaansa muutamia joutavia leperryssanoja, joita en huoli kertoa. Miss Clifton pudisti pientä päätään ja väänsi huuliaan.
Oletteko koskaan ajatellut, mitä minä olen kärsinyt niinä pitkinä vuosina, jolloin hän, joka vannoi minulle uskollisuutta kaikeksi elinajakseen, rikkoi valansa ja hylkäsi minut ilman ainoatakaan lohdutuksen tahi selityksen sanaa?
Ja päihdyttää vankivartija? Ei, puolipäihtynyt vankivartija pilaa koko asian. Ei, ei, minä sanon teille, että miuulla on tuumani, ja antakaa minun hoitaa asia. Kas tässä, urhea Crockstonini, tässä on teille kymmenen dollaria. Se on liiaksi, mutta jäännöksen annan takaisin. Oletteko valmis? Aivan valmis astumaan esiin oikeana pääkonnana. Matkaan siis!
" No hyvä, rakkaat seurakuntalaiset, minä olen iloissani nähdä teidät jalkeilla, sanoi uskalias kirkkoherra; oletteko te kaikki paratiisissa, rakkaat sielut?
Ei mitään erityistä asiaa, vaan kun kuulin, että majuri on jälleen saanut lankonsa kotiin monivuotisen poissaolon jälkeen, pistäysin sentähden ohikulkeissani sisään onnittelemaan. Se on varmaan hänen tähtensä kun tämä juhla tänään pidetään? Kummellund. Saanko kysyä, oletteko hullu? Vesterkvist. Mitä herra majuri pitää baijerilaisesta oluesta? Se ei ole niinkään hullumpaa. Kummellund.
En itsekään tiedä minkätähden!... Oletteko, neiti, kuulleet kerrottavan kissasta, joka pantiin lasikupuun, mistä ilma pumputtiin pois? Se huomasi, että jotakin hullunmoista oli tekeillä; oli vaikea hengittää, ilma yhä vähenemistään väheni, sitten se hoksasi pistää käpälänsä läpeen... Samoin tahdon minäkin koettaa pistää käpälän henkiläpeen. Sillä ilmaa, ilmaa ei ole kylliksi.
Eikä niitä muille luovuteta kuin entiselle asukkaalle... Ja sen minä sanon ja olen sanojeni takana, että meidän yhtiö on rehellisin yhtiö auringon alla. Oletteko esimerkiksi kuulleet, että mikään muu yhtiö maksaisi tiloista enemmän kuin kaupan aikana on sovittu ja kauppakirjoihin merkitty? Mutta me kun kaupan jälkeen olemme tarkastaneet metsät, olemme kymmenintuhansin markoin maksaneet lisää.