ylioppilashuoneessani

Päivitetty: 30. kesäkuuta 2026

Toini käänsi lehden ja jatkoi toisesta kohdasta: Istun yksin kylmänikävässä ylioppilashuoneessani. Ikävän kolkko on ympäristöni, ikävämpi, apeampi mieleni. Luisun huimaavaa vauhtia alaspäin. Isän kuoleman jälkeen on kuin ei mikään minua enää pidättäisi. Kaikki muut meikäläiset ymmärtävät toisiaan, minä yksin olen lasten laumassa musta lammas.

Marja Salmela - Pohjavirtoja: Romaani