uneliailla

Päivitetty: 19. toukokuuta 2025

Edessä on hänellä muutamia isoja kiviä, hänen maasta irroittamiaan, joista hänen pitäisi rakentaa puutarhaan aitaa. Niitä hän nyt katselee, ja vuoroin ympärilleen, uneliailla silmillään, joihin auringon aamuiset säteet koskevat päästessään yhä enemmän sinne viileään notkopaikkaan. Lahden rannalta hälvenee kylmä usva verkalleen.

Joel Lehtonen - Kuolleet omenapuut: Runollista proosaa