renginkään

Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025

Kaarlo alkoi yhä enemmän luulla kadottaneensa morsiammensa, siksipä istuikin hän syviin ajatuksiin vaipuneena, huomaamatta Markkulan renginkään tuloa, ennenkuin tämä oli hänen vieressään ja tarjosi hänelle kirjettä. Ilon väre välähti Kaarlon kasvoilla, sillä hän arveli kirjeen olevan Marialta ja toivoi sen sisältävän jotakin lohdutusta. Kirjeen tuoja ajettuaan asiansa, meni.

Kaarle Karikko - Väsyneen haudalla: Alkuperäinen novelli