pieluksia

Päivitetty: 26. toukokuuta 2025

Lakkinsa hän sitten syönnin ajaksi leipäorren nenään lupsautti ja hiallaan suun pieluksia pyyhkäsi ennenkuin pöydän ääreen istui. Ja siinäkin hän vielä etusormellaan muisti tupakkipurun vasemmasta poskestaan koukasta ja pöydän nurkalle asettaa ja sitten vasta lusikkaan tarttui. Siinä istuivat nyt kaikki kuppinsa ääressä.

Kasimir Leino - Elämästä: Pienempiä kertomuksia