nyreydestään

Päivitetty: 18. toukokuuta 2025

Kokoon vaipuneena oli hän seisonut, silmät sanomattomalla kauhistuksella kiinnitettynä valkoiseen huiviin, jonka läpi suuria, punaisia pilkkuja salaman nopeudella nyt tunkeusi esiin. Heti tämän nähtyänsä riensi hän, ikäänkuin karkulainen puiston läpi ja katosi vadelmapensaiden taakse. Huolimatta suuresta nyreydestään täytyi herra Markuksen nauraa.

E. (Eugenie) Marlitt - Amtmannin Maria