monimuotoisilla

Päivitetty: 9. toukokuuta 2025

Mutta kuitenkin ain armahin ja kauniin Oli heidän kasvojensa tyyni loiste, Koska katsahdit he juhlalliseen leimuun, Joka suloisesti kaukasuudest paistoi, Kuni valtahinen, kimaltava tähti Kiilsi monimuotoisilla säteillänsä. Sinne heidän silmän alat mieluisasti Kääntyi kesä-yöseen kalveasta maasta. Toki; mitä kaikki tämä? Mikä tieno, Mikä lumouksen saari?

Aleksis Kivi - Runot; Lyhyet kertomukset