evänkellumista

Päivitetty: 1. toukokuuta 2025

Kuinka typerältä näytti minusta nyt äskeinen oppini ilon evänkellumista istuessani noiden totisten, huolestuneiden miesten edessä! Sattui vielä siinä soutaessamme, että edestämme järveltä alkoi kuulua veisuun nuotti. Se oli yksinäinen mies, joka surullisella, synkällä, äärettömän alakuloisella äänellä päästeli ilmoille kaihoaan, ja niinkuin minusta tuntui lohdutonta kaihoaan.

Juhani Aho - Lastuja IV-VII