United States or Barbados ? Vote for the TOP Country of the Week !
Viisi veljestä Elinan Istuit kaikki pöyän päässä, Nousit kaikki seisoalle, Läksit vastahan Klaulle. "Onkos teillä neittä myyä, Piika pietty minulle?" "Ei neittä mäellä myyä, Panna kaupan kartanolla; Hevot myyähän mäellä, Luukaviat kartanolla. Kyll' on meillä tupiaki: Tupa meill' on yljän tulla, Tupa tulla, toinen mennä. Talli meill' on hevot panna, Vaja varsat valjutella, Naula laskea satulat."
Siitä siinä seisotahan, seisotahan, mietitähän... vesi vuoti vempelestä, usva aisoista usisi. Kysyi vanha Väinämöinen: "Kuit' olet sinä sukua, kun tulit tuhmasti etehen, vastahan varattomasti? Säret länget länkäpuiset, vesapuiset vempelehet, korjani pilastehiksi, rämäksi re'en retukan!" Silloin nuori Joukahainen sanan virkkoi, noin nimesi: "Mie olen nuori Joukahainen.
Hän astuu rohkeasti vielä edemmäksi ja asettaa itsensä omin luvin korkeimpaan arvopaikkaan tuvassa: Siitä siirtihe ylemmä, Pyörähtihe pöyän päähän, Istuihe rahin nenähän, Petäjäisen penkin päähän. Ja samoin kuin hän äsken oli uhallaan astunut niin kovasti, hän nyt myös istahti koko voimallansa, että: Rahi vastahan rasahti, Petäjäinen penkki notkui.
Olutta! Hoi, te röökynä! Olutta. No hiljempään ... vähemmälläkin kuuluu. Ja vastahan minä toin. Mitä se siihen kuuluu, mulle pitää tuoda olutta, minä tahdon ja minä maksan, ja minä jaksan... Ville sai oluen, kaksi oli nyt täysinäistä pulloa edessä, ja siinä hän istui yksin niiden ääressä.
Virkki ja kulmia Zeus sysitummia nyökkäsi, silloin suortuvat taivahiset alas vyöryi, valtiasotsaa 529 kaartaen kuolematonta, ja järkkyi suuri Olympos. Noin piti neuvoa nuo sekä erkani taas. Thetis astui rientäen koiheleästä Olympost' aaltojen alhoon, Zeus kotilinnalleen; salin istuimilt' ikivallat taattoa vastaan nousivat kaikk', ei tohtinut kenkään vartoa paikallaan, joka ainoa vastahan joutui.
Jo tuo on ollutkin talossa kaksi vuotta, ihan se tulee liian vanhaksi mööpeliksi. Ei, kyllä hänen pitää pois, tai muuten lähden minä en minä jaksa enää mokoman heittiön kanssa tapella. Mikä melu täällä taas oli? Nokkihan se tässä kiusaa tekee jo aamusta varhain että on ihan harmiinsa haljeta. ILLI. No mitä se juukeli nyt taaskin on keksinyt? Vastahan minä sitä eilen löylytin, mitä? Malakias!
"Ja he juoksee joutuun ja joudumpaan Muka kiinni jo auringoista! Ja silloin peikko julmimpinaan Käy vastahan loukeroista. "Mut vait! pyhäkellot soi yli maan
Miksip' ei ole minulle kuin ennen minun isolle?" Siitä siirtihen ylemmä, pyörähtihe pöyän päähän; istuihe rahin nenähän, petäjäisen penkin päähän: rahi vastahan rasahti, petäjäinen penkki notkui. Sanoi lieto Lemminkäinen: "Enpäs liene lempivieras, kun ei tuotane olutta tulevalle vierahalle." Ilpotar, hyvä emäntä, sanan virkkoi, noin nimesi: "Ohoh poika Lemminkäisen! Mi sinusta vierahasta!
Ellistä näytti, että hän kertoi sen aivan rauhallisella mielellä, melkeinpä mielihyvällä. Sinä tietysti vastaat, että he saavat mennä menojaan, sanoi pastori. En tiedä vielä. Mutta minä sanon, että sinä et mene ... vastahan tässä juuri tulit ... ja joko nyt pois? Siitä ei tule mitään! Olenhan ollut täällä jo toista kuukautta. Ei niistä puhettakaan ... tyhjennä lasisi ja pane kolmannelle jalalle!
Hän syöksevi Hornan kuiluhun, pedon kohtaa, kun tää nälkäänsä ärjyen yöhön on lähdössä saalista samoamaan yli metsän ja maan, joka-yöllisehen tuhotyöhön; hänen katseensa kiiluu, kuin hämmästynyt hepomieheen nyt se ampautuu asevyöhön. Kuin leijona kohta hän karjahtaa: »Hyvä saalis, haa! Tulit kanssani kamppaelulle. Väkivaltaani nousitko vastahan? Sua varoitan! Olen turmion tuoja ma sulle.