United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
SKULE KUNINGAS. Siis on rikos sovitettu; ja tästä lähin on hän yksistään minun omani; eikö niin, yksistään minun? INGEBORG. Niin; mutta yhden lupauksen sinulta vaadin. SKULE KUNINGAS. Taivas ja maa, vaadi, mitä tahdot: INGEBORG. Hän on puhdas kuin Jumalan karitsa, nyt kun hänet lasken käsiisi. Vaarallinen on tie, joka johtaa kuninkaan istuimelle; elä anna hänen sielunsa turmeltua.
SKULE KUNINGAS. Toiset sanovat Sudenketoiksi; mutta sen minä vannon, että Birkebeinit, kun me tulevalla kertaa kohtaamme toisemme, tunnustavat, että on vaikea nylkeä semmoisia susia. BOORD BRATTE. Heidän tahdollansa emme kohtaa toisiamme; saamme käydä jahtia ympäri koko maan. SKULE KUNINGAS. Niin käymmekin.
SKULE KUNINGAS. No, käske hänet sisään! En saa unta, Jatgeir; suuret kuninkaalliset ajatukset, näet, pitävät minua valveilla. JATGEIR. Kuninkaan ajatukset ovat samoin kuin runoilijan, näen mä. Ne lentävät korkeimmalle ja kasvavat paraiten, kun hiljaisuus ja yö on ympärillä. SKULE KUNINGAS. Onko runoilijankin niin?
Jos tässä kaatuu miehiä tän' yönä, olen minä mielelläni ensimmäinen, joka kaatuu teidän edestänne! SKULE KUNINGAS. Sinä, joka et tahtonut elää minun edestäni. JATGEIR. Mies voi kuolla toisen elämän työn edestä; mutta jos hän jää elämään, niin eläköön omansa edestä. Mitä käskette tekemään, herra? Birkebeinit voivat tunnissa olla Oslossa!
SKULE KUNINGAS. Sinun poikasi ! INGEBORG. Ja sinun, Skule kuningas! Ingeborg! INGEBORG. Ota hänet! Hän on ollut elämäni valo ja lohdutus kaksikymmentä vuotta; nyt olet sinä Norjan kuningas; kuninkaan pojan täytyy päästä perintöönsä; minulla ei ole enää oikeutta häneen. Ylös sydämmelleni, sinä, jota niin palavasti olen ikävöinyt! Poikani! poikani! Minulla on poika!
Joll'en voi sitä ottaa ja tehdä sitä todeksi, niin en näe ajatusta, jonka edestä voisi taistella. Joll'en voisi, miksi minä sitten rakastan Hookonin ajatusta? Suokaa anteeksi, herra kuningas, että tulen SKULE KUNINGAS. Hyvä että tulet, runoniekka! JATGEIR. Minä kuulin kaupunkilaisten majapaikassa puhuvan salaperäisesti, että SKULE KUNINGAS. Jätä se tuonnemmaksi.
SKULE KUNINGAS. Oletko niin varma, että silloin olen voittanut? Koko Norja jo rauhan joutuvan sois; Kuninkaalla nyt lapsi oleva ois, Joka sais perinnöks isältänsä vallan; Näes, kansa jo nääntyy vuoks' sodanhallan. Nous, kuningas Skule, tän' yönä tee työ; Nyt vihollinen, jos koskaan, lyö!
NIKOLAUS PIISPA. Kuinka täällä on kylmä; kaikkia jäseniäni värisyttää. SKULE HERTTUA. Trond papin kirje, herra! Jumalan kaikkivaltiaan kautta, onko se teillä? NIKOLAUS PIISPA. Kaikissa tapauksissa tiedän, missä se on löydettävänä. SKULE HERTTUA. Niin sanokaa se, sanokaa se! NIKOLAUS PIISPA. Odottakaa
NIKOLAUS PIISPA. Ensin eräs toinen asia; annoin teille vihamiesteni luettelon Niin, niin; minä kostan heille kaikki NIKOLAUS PIISPA. Ei, minä olen nyt niin lempeä; minä tahdon anteeksi antaa, niinkuin kirjoitettu on. Samoin kuin te luovutte vallasta, samoin minä tahdon luopua kostosta. Polttakaa luettelo! SKULE HERTTUA. Hyvä, hyvä; teidän tahtonne mukaan.
Niin, se se on, joka on myrkyttänyt nuoren, armaan sielusi! Puhtaana ja syyttömänä piti minun antaman sinut takaisin; se on usko minuun, joka sinut ajaa niin hurjasti rikoksesta rikokseen, kuolemansynnistä kuolemansyntiin! Oi, mutta minä voin sinut vielä pelastaa; voin meidät kaikki pelastaa! Odottakaa, odottakaa, kaupunkilaiset; minä tulen. Isä, mitä aiotte? Skule!