United States or Philippines ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Laittakaa minulle vähä viiniä," sanoi lääkäri, ja musta mies kantoi esiin pienen kultapikarin, josta hän valutti muutamia pisaroita Valdemarin suuhun, samalla kun rouva nosti hänen päätänsä. Musta mies kumarsihe sairaan vasemman käden ylitse, jota suuteli ja kostutti kyyneleillänsä. Valdemar tahtoi puhua, mutta ei hänellä ollut siihen kykyä.
Hän sanoi sairaalle hankkivansa Berlinistä mukavan rullatuolin, jolla sairaan helposti voisi muuttaa kartanoon. Ja nyt lähti hän suurimmalla kiireellä pois. Tuo ummehtunut, kamariin suljettu ilma lienee niin levottomasti ajanut veren hänen kumiseville ohimoilleen, jotka olivat halkeamaisillaan.
Oli aamupäivä. Maija oli mennyt Viljoa kävelyttämään, ja Heikki istui yksin sairaan luona.
Seuraawana päiwänä olin wirkahuoneessani jotakin toimittamassa. Silloin tultiin minua kiireesti käskemään sairaan kamariin, johon minä riensin niin joutuin kuin kerkesin. Heti ensi silmäyksellä huomasin minä, ettei loppu ollut kaukana. Hänen hengityksensä oli harwennut, ja hän tirkisteli kummallisesti kiiluwilla silmillänsä oween päin.
Kuitenkin oli hän vakaasti päättänyt, että lapsen täytyy tälläkin kertaa olla kuolleena syntynyt, ja hän oli jo antanut valmistavia viittauksia siihen suuntaan, että hän pyytää kuukauden loman ja menee kotiin sairaan äitinsä luokse Rougemontiin, ollakseen läsnä hänen viimeisenä hetkenään. "Niin," sanoi hän näytellen viattomuutta, "minä sanon vaan mitä olen kuullut.
Saunanlöyly, sehän sairaan ruumiin ja sielun paras lääke täällä. Mutta kirveleepä silmä kuin peeveli! No kirvele ja karvele, sitä tuimemmin annan sinulle kuumuutta niskaan. Kuinka on turpas laita, Aapo? AAPO. Sulaapa tuo vähitellen. JUHANI. Hutkiele ja nuiji sitä kuin Ryssä koniansa, niin kyllähän pehmiää. Mutta uutta löylyä, Timo, koska on virkas tänä iltana meitä palvella. Kas niin, poikaseni!
Robert otti taskustaan tulitikkulaatikon ja raapasi tulta. Huone, jossa Daniel asui, oli matala yliskamari; ovesta vasemmalla oli liesi, jossa tuhkan seasta hehkui joku hiili, ja jonka hellalla oli kupillinen kylmiä perunoita; toisia seiniä vasten oli kaappi ja piironki, ja sairaan makuusijan yläpuolella riippui väripaino-taulu, joka kuvasi Kristusta orjantappurakruunu päässä.
Mutta eräänä päivänä, kun hän istui sairaan vuoteen ääressä ja luuli tämän nukkuvan, oli hän väsyneenä rasituksesta ja valvomisesta nojannut päänsä sängynlaitaa vastaan, hänen silmänsä olivat vasten hänen tahtoaan sulkeutuneet, hän oli nukahtanut siitä mitään tietämättä.
"Me woitimme, armaani, mutta liian kalliin uhrin se minulle maksoi", sanoi soturi wärisewällä äänellä. "Sinun tähtesi tahdon minä elää häpeämme on poistettu, Heikki", sanoi sairas ja ojensi terween kätensä Heikkiä kohden, jonka tämä otti hellästi omaansa. Sanomaton autuus näkyi lepääwän sairaan kauniilla, naisellisilla kaswoilla. Naisellisilla?!!! Aiwan niin.
Jos kaunis serkkuni voi pitää lupauksensa, niin antaisin teille mielelläni sairaan itsensä lääkärinpalkkioksi, laski kuningas leikkiä. Mutta valitettavasti ei se asia ole minun vallassani. Kuulkaahan, voiko serkkuni sanoa minulle, mitä tämä kirje merkitsee?