United States or Malta ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pari viikkoa piti Olli väli-aikaa, ja lähti niin eräänä lauvantai-ehtoona syötyänsä liikkeelle, ja lauleskeli mennessään: "Kukko se lauloi aamulla varhain, Ja lukkari sunnuntaina. Lauvantai-ehtoona saunan jälkeen Lähtevät pojat naimaan". "Jopa minä tiedän, mihin isäntä menee", ilkasteli suutarin piika vanhalle emännälleen, tupaan tullessaan.
Sano, että poikani on kuollut eikä siis tarvitse enään mitään namusia yhtä vähän kuin muutakaan, ja kiitä häntä puolestani hyväntahtoisuudestaan, lausui äitini. Jaha! lausui piika ja läksi vihdoinkin. Vieraamme, puheltuaan äitini kanssa veljeni hautaamisesta hetkisen, menivät kotiaan.
Hän laski täyteen kaadetun kahvikupin paperien viereen pöydälle. "Ja nyt tiedätte tuon häväistysjutun, ettekä enää ihmettele, jos Griebelin emäntä pitää nenänsä pystyssä. Jos niin tarpeellista on, että amtmannilla täytyy täällä olla oma piika, niin pidän minä huonetta kelvollisesta piiasta niille, sillä se, joka heillä nyt on, ei tule asumaan saman katon alla minun kanssani.
"Minä näin, miten teidän piikanne, joka tuli antamaan hänelle leivänpalasta, täytyi kannatella horjuvaa ". "Piikamme?" lausui vanha nainen kysyvästi, nostaen päänsä päänaluselta. "Niin, se oli Sanna piika!" vahvisti amtmanni sanojaan niin korkealla äänellä, ettei sairaan enempiä sanoja voitu kuulla. "Minä annoin hänelle vähän rahaa miehelle annettavaksi.
Hän vetäysi huoneesen, mistä pieni Kaarlo oli yönä, jolloin hänen isänsä kuoli, kadonnut. Rytilässä ei ollut enää jälellä palkollisissa tästä ajasta muu kuin ainoa piika. Tältä kysyi Amanda tarkemmin, mitä sanottuna yönä oli tapahtunut. Sitten meni hän kamariin, missä Kaarlon äidin kuva vielä seinällä riippui.
Tule tuuli, paista päivä, Laske lasta irrallehen; Ota minua orjuuesta, Päästä palkan piikuuesta, Vaikka vierisin vetehen, Kaatuisin kalajokehen, Sisareksi siikasille, Veikoksi ve'en kaloille Siiat silmäni pesisi, Hauit pääni harjoaisi. Vaan kun kuolen kuulu piika, Riutunen tytär ritunen; Kukapas sitte kullalleni, Kenpä kielilinnulleni, Puun saapi, halon hakevi, Ve'en rannalta vetävi?
Huulilla hypertelihen, Siitä suuhun pyörähytti, Keikahutti kielellehen, Kieleltä keruksihinsa, Siitä vatsahan valahti. Maaria matala neiti, Pyhä piika pikkarainen, Siitä tyytyi, siitä täytyi, Siitä paksuksi panihen. Kantoi kohtua kovoa, Vatsan täyttä vaikiata, Kuuta seitsemän kaheksan, Ympäri yheksän kuuta, Vaimon vanha'an lukuun, Kuuta puolen kymmenettä.
Piika sanoi herrasväen olevan puutarhassa, ja se lohdutti minua vähän, sillä se on aina paras että puhua ihmisten kanssa ulkona luonnon helmassa, jossa me olemme ujostelemattomampia kuin komeassa huoneessa, joka on köyhälle niin outo. Tämä oli kevään alussa.
Ei tieä emoni rukka, Ei tieä emo tytärtä, Miss' on piika pillattuna, Emon tuoma turmeltuna: Tuolla piika pillattihin, Emon tuoma turmeltihin, Laitasaaren laitehella, Lehtovaaran liepehellä.
Porstuan oikealla puolella oli ovi raollaan, se johdatti kyökkiin. Kun eversti nyt astui sisään, hyppäsi eräs piika, kuten peljästynyt jänes, nurkastaan esiin, tähtäsi meihin puoli-uniset, harmaat silmänsä ja änkytti: "nouskaa ylös portaita ... herrasväki on kotona".