United States or Portugal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pöydällä oli punainen pöytäliina, jonka Stiinan veli oli vastanaineille lahjoittanut, keskellä sitä oli iso öljylamppu, lahja koulunopettajalta, ja tuonne soppeen oli asetettu uusi leveä sänky, jonka yli oli valkoinen peite. Sidse vaipui ajatuksiin. "Tältä sitä näyttää vastanaineitten kodissa," sopersi hän.
"Hyvä muisti on kallis lahja jokaiselle, mutta varsinkin ruhtinaalle, ja koska teidän kohtalonne kerran on asettanut Teidät sille sijalle, että jolloinkulloin vielä tulette hallitsevaksi ruhtinaaksi, niin on Teidän välttämättä muistianne teroittaminen. Ruhtinas ei saa unhottaa mitään, hänen on pidettävä sekä suurimmat että pienimmät asiat tarkasti muistissa".
"Silloin silitti äiti rokonpanemaa poskeani, pyyhki punaista tukka parkaani taaksepäin niin, neiti, se on ollut punertava, vaan muuttui varhain harmaaksi ja sanoi, että Jumala katsoo sydämeen, ja että kauneus on vaarallinen lahja. Ruma kyllä löytää ystäviä, jos hän vaan sellaisia ansaitsee, ja silloin hän ei niitä koskaan menetä, sillä ne ovat todellisia ystäviä.
Tuskin aamurusko kultasiivin Ehti lentää lainehista metsään, Kun jo vanhus poikiansa kutsui. Jylhän-jynkkä valkohapsineen se Pyhävaatteiss' istui pöydän päässä, Raha, isänmaansa lahja, riippui Sinitakin rintapieluksesta. "Kuka teistä", kolkkona hän kysyi, "Seisoo tässä rikos hartioillaan?" "Minä", kaikui joka veljen suusta.
Mutta Mr Bowles on sovittanut ominaisuuksiansa ihmiseen ja hänellä on voimallinen syntyperäinen lahja siinä suhteessa, joka vaan vaatii kehitystä tehdäksensä hänestä esimerkki kenelle tahansa.
Se siinä nähtiin: Kultakin sai suutelon. Kukan kohtalo. Näin ruusun, suvipäivän lapsosen, Kukassa loistavan ens' aikojaan, Punaisna poski, umpuss' uneillen Viattomuudestaan ja rauhastaan. "Oi kaunis kukka! silmäs auki luo! Oivalla elon lahja suloisin!" Näin lausui perho kultasiipi tuo, Mi liehi silmikoista toisihin.
Vaikk'ei se ollut sen parempi lahja, kuin lankeemus alinomaisessa elämän taistelussa, oli se kuitenkin kantanut kauniita hedelmiä: Jaakko ei ollut langennut vajotakseen, vaan noustakseen.
"Onko se isä?" kysyi lempeä, suloinen ääni. Se oli Hanna, ja nuorukaisemme oli erehtynyt ovessa, mikä olikin helppo asia semmoisessa paikassa, jossa hän ei ollut ennen milloinkaan käynyt. "Ei, se on Kalle!" vastasi hän. "Sano, Jumalan tähden, onko joku vaara käsissä?" kysyi hän. "Ei, se on vaan maisteri Lahja, jonka on pelästyttänyt koira, mikä on hypännyt ikkunasta hänen huoneesensa.
Sillä eheän taiteilijan, samoin kuin hyvän ampujan, olemukseen kuuluu ennen kaikkea taito tai synnynnäinen lahja sulkea toinen silmänsä ja tähdätä toisella suoraan ja rävähtämättä nuolenkantamalla olevaan pisteeseen. Olin aina tahtonut pitää auki molemmat silmäni. En uhrata taiteilijaa, mutta en myöskään ihmistä itsessäni kokonaan. Siitä kyyneleet!
»Mitä on elämä, rouva mitä elämisen lahja?»... Hän katsoi surumielisen tutkivasti Alettea silmiin ja Krabbe saattoi olla kaunis, siitä ei voinut olla eri mieltä, ajatteli Alette. »Eikö ole totta, että jaksamme laskea ne kerrat, jolloin voimme sanoa eläneemme?