United States or Slovenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hänellä oli tietenkin kyllä palkattu sairaanhoitajatar, mutta sitäpaitsi omisti Elisabeth Grundtvig koko aikansa ja huolensa ystävänsä hoitamiseen, hankki hänelle kirjallisuutta, keksi sellaiset kojeet, joiden avulla kirja hänen rullatuolissaan istuessa tai vuoteessa ollessaan, pysyi hänen edessään, kirjoitti hänen sanelunsa mukaan j.n.e.
"Tunkeutokoon ne totuudet, joita tämä kirja sisältää, sydämeenne, nuori mies, ja haihduttakoon sieltä kaiken levottomuuden ja epäilyksen!" Javani otti kirjan ja oli rupeamaisillaan lukemaan kun Hanna hiljaa lähti huoneesta. Javani katseli hetkisen hänen jälkeensä ikäänkuin epäillen ja päättämättömänä.
Niin Ruotsin mies se puhui korskeasti; Sen kuuli vakavana loppuun asti Gezelius piispa; sanan pontevan Hän sitten lausui, vaikka tyynin mielin: "Näin sanoo pyhä kirja: kaikin kielin Jumala pitää tunnustettaman.
"Hän pudotti pienen hajuvesipullon lattialle", sanoi Galatea nopeasti ottaen ylös matolle pudonneen pullon. "Hallitsijatar, tukkasi on valmis." "Laske pukijanaiset sisään ja kaikki muutkin etuhuoneessa olijat. Ole hyvä ja silmäile sillä aikaa näitä runoja, Antonina. Ne ovat Aratorin uusimmat runot apostolien elämästä. Se on hyvin mieltä ylentävä kirja.
Omassa valkoisessa pikku huoneessasiko, sillä välin kuin varekset rääkyvät vanhoissa jalavissa ja auringon säteet vilahtelevat oksien välissä sirotellen kultaansa lumivalkealle permannolle? Vai täti Trevylyanin pikku kammiossako istuen hänen jalkojensa juuressa piispa Taylerin kirja avoinna pienellä pöydällä vieressänne?
FAUST. Siis pergamentti on se pyhä vuoksi, Jost' iäks' janos sammuu juotuas? Vaan virvoitusta sulle vasta juoksi, Jos lähde kuohui itse sielustas. WAGNER. Suvaitkaa! hauskuttaapa mua Noin aikakautten henkeen sukeltua, Katsella, mit' on entis-ajat aatelleet, Ja me kuink' oomme ihmeen kauas ehtineet. FAUST. Niin kyllä! jopa tähtihin! Oi veikko! kirja seitsen-sinetin On sulkema tuo mennyt aika.
Sanooko veli niin? kuohahti Svanholm ja kavahti seisoalleen kuin tappelunhaluinen kukko. Sanon kuin sanonkin, vastasi koulumestari. Parempi on pala leipää kuin kappale lyijyä, parempi olkikaton alla kuin leiritulen ääressä, parempi kirja kuin säilä, parempi elovainio kuin tappotanner.
Joskus on tämmöisessä kuvaamisessa käytetty ainoasti muutamia rivejä, mutta ne niin mahtipontisia, että vaikuttavat yhtä paljon kuin koko kirja. Niin esim. kerrotaan, kuinka Kalevan kansassa oli liikkumassa: Tautia tavattomia, Nimen tietämättömiä; Alta lattiat lahovi, Päältä peite märkänevi.
Niin, hänellä oli todellakin kirja edessänsä, ja kaikki osoitti, että hän oli ollut hereillä jo varahin. Vielä enemmän kummastutti se matami Raskia, että tämä nyt alkoi tapahtua säännöllisesti joka päivä.
Ylpeä on Sormun Irja, tulikukka, suolla soihtu, kiehtova kuin noidan kirja, väkevä kuin velhon loihtu; ei hän pyydä, ei hän palvo, patsahaksi häntä luulet, kostea on silmän kalvo, puoli-auki punahuulet. Hurtta katsoo, katsoo.