United States or Dominican Republic ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ihmeissäänpä jo päin hän kääntyi vienohon impeen: »Joulua viettämähän salomailla te jäittekö, neiti, matkaan umpioteillä ja pakkas-iltana yksin, kartanohon kun nyt valo, lämpö jo kaikkia kutsuu, kun rujo rampa se myös lumihankia kahlata koitti, pyrkien innoissaan väen-pirttiin hauskahan aatoks?»
Vaivunko jalkoihinsa? kysynkö Mit' yksin lempi rohkenee? En, viel' en! Kah! mit on tuo? Ah! hän sen huomaa! Mulle. Käs'-alan tunnen. Ah! sen sisällyksen Min' arvaan. Sigrid! Tuota rakastaa hän. Jos täällä hälle onni koittaa, salaa Ja outona, kuin tulin, hautaan lähden. Te täällä! Työtännekö tää? Seis! vaiti! Mi syynä että näin te kohtelette Tytärtä Stålarmin. Se Sigridkö Noin haastaa?
Pois ne hänestä vetääntyivät, ikäänkuin peljäten, ja Leiv jäi seisomaan itsekseen keskelle lattiaa. Lassekin yksin arveli, että hänen täytyi seurata noita toisia. Leiv kalpeni siinä seisoessaan. "Pelkäävätkö ne, kaikki nuo kelpo pojat?" hän kysyi; ääni oli karhea ja tukehtunut, hän tuskin sen omakseen tunsi.
Tulin ja tein kaikki niinkuin hän oli käskenyt. Menin huoneeseen. En mennyt yksin, vaan kutsuin mukaani Simon Mihailovitshin ja hänet, sanoi Maslova osoittaen Botshkovaan. Se valehtelee. En ole jalallanikaan astunut... alkoi Botshkova, mutta hänet keskeytettiin. Heidän läsnäollessaan otin neljä kymmenen ruplan seteliä, jatkoi Maslova rypistäen silmiään ja katsomatta Botshkovaan.
Yksin vähän vanhettunut meijerinvuokraajakin yhtyi muiden mukaan surumielisesti valittamaan talonpoikain kurjan alhaista kantaa niissä asioissa.
Muusta voitte puhua tirehtörin kanssa, jolla tässä laitoksessa on ylin sananvalta. Näin sanoen pastori jätti hyvästi, avasi oven Helenalle, sulki sen omalla avaimellaan ja läksi edellä pitkin käytävää kansliaan päin. "Tämä merkitsi, että pian on kaikki lopussa", ajatteli Helena jäätyään nolona yksin kulkemaan käytävään. "Ja Sofia raukkakin!"
FAUST. Useinpa kätkee, kultasein, tuo järkevyys Typeryyttä, turhaisuutta takanansa. MARGAREETA. Eihän? FAUST. Ah! viattomuus ja vilpityys Ei tunne omaa pyhää arvoansa! Ja kaino nöyryys, lahja ylhäisin, Mill' armas antiluoja siunas meitä MARGAREETA. Ah, muistelkaa mua hiukan jolloinkin, Kyll' aikaa mie saan muistaa teitä. FAUST. Siis yksin paljo oletten?
Ja huomatkaa: tuo etu ei olisi yksin minulla, vaan koko paikkakunta sitä nauttisi yhteistä hyvää minä tarkoitan. Sen vuoksi olisi erittäin hyvä, jos te, jolla on suuri luottamus pitäjäläisten keskuudessa, neuvoisitte heitä paremmin etuansa ymmärtämään. KANTTORI. Herra assessori, minun isäni kuoli viinaan.
MARCUS. Hyi, veli, hyi! Noin lastas älä neuvo Käsiksi käymään nuoreen elämäänsä. TITUS. Mitä? Onko suru sun jo vimmannut? Mull' yksin oikeus on hulluks tulla. Hän voiko käsiks käydä elämäänsä? Ah, miksi tuota käsi-sanaa hoet? Aeneaan kahdestiko haastaa käsket Sa Troian palosta ja kurjuudestaan? Puheessas älä käsittele kättä, Näin meille muistuttain sen puutetta! Hyi, hassujahan puhun!
Vaan olihan Knuutin ihastus niin houkuttelevaa uskottamaan Hiljalle, että hän on joksikin merkitykseksi toiselle, hänkin, joka niin kanan oli tuntenut olevansa yksin, ja niin järki ei kauemmin voinut puoltaan pitää. He kihlautuivat.