United States or Angola ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän ei niin sanoakseni lannistanut äitiäni liian suurella hilpeydellä taikka liian kiivailla lemmen-osoituksilla! Hänen äänensä oli syvä ja matala jonkunlaista hillittyä voimaa pohjalla, hänen käytöksensä tasainen ja hiljainen. Hän puhutteli niin kunnioittavalla äänellä isääni ja äitiäni, että sen täytyi voittaa rakkautta.
Olihan syytä kysyäkin "mitä voittaa vielä, jos elää saa", kun näki hänen nuorukaisen tulisella innolla, miehen lujalla ahkeruudella työskentelevän tarkoitusmäärää kohden, joka hänellä oli selvänä.
Hänen olentonsa ei ollut niin ylevä kuin Athoksen, ja tämän huonommuuden tunto oli heidän ensimäisinä toveriaikoinansa saattanut hänet monesti menettelemään väärin tuota oivaa aatelismiestä kohtaan, jota hän silloin koki voittaa loistavalla ulkoasullaan.
Sanotaanhan, että jokainen on oman onnensa seppä. Minusta on niin lohdullista uskoa, että olkootpa ulkonaiset olot minkälaiset tahansa, niin on Jumala luonut meidät sellaisiksi, että meillä aina on tie avoinna siihen sisäiseen kehitykseen, joka vastaa meidän tarkoitustamme. Te siis tarkoitatte, että vaikka ihminen ulkonaisesti sortuisikin, voi hän sisäisesti voittaa, ja että se on pääasia.
He pitävät sotaa laskuesimerkkinä ja laskevat lopuksi kokonaisen sotajoukon sinun sankareitasi nurkkaan, josta ne eivät voi liikkua eteen eikä taaksepäin. Bysantissa tunnen erään sellaisen laskumestarin, joka ei ole mikään mies ja kuitenkin voittaa miehet. Tunnethan sinäkin hänet, Vitiges?" Tämän kysymyksen hän teki miekkamiehelle.
Kun ensi askel tuskin erottanut ol' heidät kohtauksesta herttaisesta, he äänin voittaa toisiansa tahtoi. Huus uudet noin: »Sodoma ja Gomorrha!» Ja toiset: »Lehmähän Pasiphae piilee, ett' etsis härkä hänen irstauttaan.» Kuin kurkein parvest' tuntureille Turjan, peläten Päivää, toiset lentäis, toiset etelän aavikoille jäätä pakoon,
Muut syytteet kaikki Ne ovat vihan kaunaa ilkimyksen, Katalan, epäsuvustuneen konnan, Jonk' itse tahdon urhokkaasti voittaa, Ja vastavuoroon kintaani ma heitän Nyt jalkoihin sen korskan kavaltajan, Ritarikuntoni näin näyttääkseni Parhaissa hänen sydänverissään. Jott' onni tämä pian koittais mulle, Määrätkää, herra, päivä taistelulle.
»Lähemmä, Jumala, sua!» Kuole ei kauneus, joskaan täyty ei kaipuu, pääty ei etsintä koskaan. »Lähemmä, Jumala, sua!» Ihmisen kunnia soikoon, ihmisen voima voittaa kuolonkin voikoon. »Lähemmä, Jumala, sua!» Laineet jo päällemme pauhaa »Lähemmä, Jumala, sua!» Soitamme ihmisen rauhaa »Lähemmä, Jumala, sua!» Ihmisen kunnia olkoon »Lähemmä, Jumala, sua!» Ihmisen ihanuus tulkoon
Sillä mikä jumalallisen tajunnan puoli se ihmissielun voittaa ja itseensä päin kääntää? Tahtoko sinään? Ei. Ihmisen sielu on liian täynnä haavekuvia ja kokemushalua taipuakseen muitta mutkitta »jumalan tahdon alle». Entä tunne sinään? Ei. Ihmisen sielu on heikkoudessaan liian ylpeä tyytyäkseen »jumalan rakkauteen» tunteeksi ymmärrettynä.
Yksikään ihminen ei voi vihata itseään, sillä jokaisella on oma onni silmämääränään. Rakkaus pahaan ilmenee siten vain suhteessa lähimmäiseen. Tästä erehdyksestä johtuvat ne kolme syntiä, joista puhdistutaan Kiirastulen alemmissa piireissä: ylpeys, joka toisen kukistamisesta toivoo itse nousevansa; kateus, joka pelkää kadottavansa kun toinen voittaa; viha, joka kostoksi tahtoo vahingoittaa toista.