United States or Réunion ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Vai niin!» huudahdin moittivasti ja otin samalla käteeni hänen kirjansa. Hän maisteli teetään, sill'aikaa kuin minä silmäilin kirjan sivuja. »Sivu 132», luin ääneen: »'Senpä vuoksi esiintyykin luokkataistelu nykyisessä yhteiskunnassa palkkaa maksavan ja palkatun luokan välillä.» Loin häneen voitokkaan katseen. »Siinä ei mainita mitään luokkavihasta», hän virkkoi vastaan.
»Kylläpä minua kummastuttaa kuullessani teidän näin puhuvan», virkkoi skotlantilainen punastuen vihasta. »Harmaapäisen miehen, semmoisen kuin teidän, pitäisi valita sopivampia leikkipuheen aiheita.
Ja jos nyt täytyisi joku nutistaa, niin kyllä hän sitten katuu ja pyytää anteeksi viattomalta Karitsalta ja rukoilee, että ristiinnaulittu Karitsa armahtaisi häntä, syntistä... Eihän hän tahtoisi Karitsaa loukata, mutta kun hänellä kerran on sellaiset tukevat kädet... Suuri hellyys henki hänen kasvoistaan, mutta hän koetti sitä salata, kumarsi ja virkkoi: "Ja nyt minä lähden pyhän piispan luo."
Jos hän olisi ruma, virkkoi muuan lähellä seisova rokonarpinen työmies, niin hänestä kai ei olisi suurtakaan väliä, senkin räpättäjät! Herra Jumala, mahtaakohan kestää kauan, ennenkuin hänet vedetään ylös? kysyi muuan piparikakkuvasua kantava muori vieressään seisovalta mieheltä.
Kuvernööri omaksui jälleen pian sotilasmaisen ryhtinsä ja käveltyään pari kertaa edestakaisin pienen eteisen lattialla seisahti hän Valeen eteen ja virkkoi: »Te olette nuori mies ja tulette elämään aikoina, jolloin meistä vanhoista on tuskin himmeä muisto jälellä.
ja näkisit, ett' eroo Luojan teistä elonne niin kuin erotettu kauas on maasta alhaisesta taivas korkein.» Ma hälle vastasin: »En muista, että ma oudoks oisin teille tullut koskaan, ei tuosta mua omatunto soimaa.» »Ja jos et sitä nyt sa jaksa muistaa», hymyillen virkkoi hän, »sa mielees johda, ett' olet tänään Leten vettä juonut.
Olisihan tehtaan isäntä suonut minulle enemmänkin loma-aikaa, kun olisin arvannut pyytää". "Ja milloin vasta tulet tänne kotiisi käymään?" virkkoi Valpuri, luoden silmänsä Juhoon. "
Lähettiläs pudisti hiljaa kalpeata päätänsä. "Ei, ei", virkkoi hän lempeästi. "
Sisar pyysi, että hän poimisi marjat varsineen päivineen, niistä kun hän sitten seppeleen sitoisi. Veli virkkoi: "enpäs poimi!" Ja kumminkaan ei sen perästä tullut yhtään varretonta marjaa alas.
"Isäni puoliso!" virkkoi nuorukainen matalalla äänellä: "oi äitini!" Viisitoista vuotiaan äidin neitsyelliset kasvot leimahtivat tulipunaisiksi. Hänen polvensa horjuivat, ja äkkiä haihtui taas, ikäänkun kylmän kuolon löyhäyksestä, tuo heleä punastus, niin että hän kävi yhtä kalpeaksi, kun kaksikymmen vuotias poikansa.