United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !


Eron virastansa oli hän jo aikoja sitten ottanut. Vihdoin muuttivat he Reihensteiniin, todellisella rakkaudella yhdistettyinä. Nyt Bodendorff ei enään ollut vieras eno-vainajansa taideaarteille. Italiassa oli hänen avoin sielunsa pian löytänyt oikean tolan, jonka kautta hän tiesi omaisuuttansa pitää arvossa.

Tuhansilla ponnistuksilla, joka hetki pannen elämänsä alttiiksi, saapui nuori tribuni vihdoin Appian portille, mutta siinä hän huomasi, että pääsy kaupunkiin Porta Capenan kaupunginosan kautta oli mahdoton, sillä tungos kasvoi kasvamistaan, ja ilma portin tuollakin puolen oli niin hehkuva, että se värisi.

Kirjavana sävelryhmänä helmeilee siinä Schumannin "Carneval" vuoroin leikkien vuoroin juhlallisesti leijaten ... ja Liszt'in neapelilaisen "Tarantellan" keikkuvan sävelleikin perästä alkaa yht'äkkiä Schubert-Liszt'in ikimuistettava "Erlkönig". Jos lie Goethe tässä lapsen tuskan, luonnon jylhyyden ja matkan kiitävän nopeuden mestarillisesti sanoissa kuvannut, niin yhä sydäntä vihlovampi on tuon pelkäävän pienokaisen soitannollinen valitus, joka kiihkenee, kiihkenee, kunnes vihdoin nääntyvään vaikerrukseen tukehtuu.

Kokkapuheilla ja toisinaan kiivailla kysymyksillä hän tuontuostakin selityksiä keskeytti. »Saakeli soikoonhän vihdoin kiukkuisesti huudahti. »Se oli tyhmä teko. Ja mitä tässä nyt minulla olisi tekemistäMuori selitti, että pitäisi lähteä Järvelän herastuomarin puheille.

SIHTEERI. Hän käkeää tehdä parastaan ja nyt vihdoin tuumii velkoa oikeuden kautta ja panettaa velkavankeuteen Raimondin, joka teille on niin vanhaa velkaa. EGMONT. Sehän on luvannut maksaa. SIHTEERI. Viime kerralla hän itse määräsi itselleen kaksi viikkoa. EGMONT. Niinpä antaa hänen vielä olla kaksi viikkoa; ja sitten saa oikeus ratkaista! SIHTEERI. Siinä teette oikein.

"Ja jos hän on siellä, millaisessa tilassa hänen sieltä löydän? Kuolleena vai elävänä ja ehkä häväistynä? Luutnantti!" huudahti hän vihdoin kun tuskansa nousi korkeimmilleen, "tämä kulku on liian vitkallista minulle; sallikaa minun rientää edellä!" "Mutta jos syökset suoraan perikatoosi?" intti Fieandt. "No, se on sitte minun oma asiani". Näin sanoen lähti hän edelle.

Kun sitten vihdoin hänen kätensä päästettiin, ja hän veti sen takaisin, huomasi hän pikkusormessaan pienen kultasormuksen, jota koristi kallisarvoinen jalokivi. Sen jälkeen hän kuuli rannalta lehtien kahinaa ja askeleita. Kumartuneena veneessään hän tähysti siihen suuntaan, mistä äänet kuuluivat. Mutta mitä hän näki?

Ja vihdoin, kun tuo paksu unenhuntu oli kadonnut, välkkyivät niissä ei enää surun, vaan epäilyksen leimaukset. Näin lepäsi hän muutaman minuutin. «Isäni«, sanoi hän hiljaisella äänellä vihdoin, ja kädellään viittasi hän paroonille ja lääkärille. He ymmärsivät, mitä hän tarkoitti, ja he jättivät hänen isänsä kanssa kahden. Isälliseen helmaan laski Maria surunsa.

Vaan tuli vihdoin sekin aika, jolloin hän tuosta kaikkivaltaavasta tunteesta, joka hänessäkin piti löytymän, sekä sai lukea jotakin että myöskin varsin elävän ja oudon selityksen eräältä ystävältään. Kuitenki Valpuri ei vielä tästä tullut murheelliseksi, koska ei Hannu ollut häntä mitenkään loukannut.

Vihdoin päästettiin Caesarin käskystä heidän joukkoonsa oikeita miekkailijoita, ja nämä tekivät silmänräpäyksessä lopun aseettomista, polvistuvista kristityistä. Kun ruumiit olivat korjatut pois, muuttui näytelmä. Miekkataistelu loppui, ja alettiin esittää mytologisia kuvia, joihin Caesar itse oli tehnyt suunnitelmat. Herkules näyttäytyi Oitos-vuorella tulen keskellä.