United States or Poland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Onhan tässä työt leveillään. Kiiruhdamme ompelemaan lakanoita valmiiksi, kun pian ruvetaan pyykille." "No sittehän tulin hyvään aikaan; minäkin rupean tässä talkooseen osaa ottamaan." "Kiitos vain. Mutta mitä sinä nyt rupeaisit ompelemaan, kun juuri vierailemaan tulit." "Sehän on hauskaa vain, anna tänne yksi lakana, niin rupean ylenluomaan." "No tuossa on sitten.
Utelin tietysti missä asioissa hän oli tullut Tukholmaan ja sain kuulla, että kuvanveistäjä Milles tahtoi muovata hänen rintakuvansa ja siinä tarkoituksessa oli kutsunut hänet vierailemaan huvilaansa. Yleensä teki Alvilde Prydz koko lailla reippaamman ja pirteämmän vaikutuksen kuin mitä hänen alakuloisista, surunvoittoisista kirjeistään olin odottanut.
"Minä en ollut katkera teitä kohtaan, vaan itseäni kohtaan", sanoi hän, "sillä me olemme käkiä, jotka olemme anastaneet toisten pesän ja karkottaneet pois ne, jotka sen ovat rakentaneet. Minua hävettää, että isäni on kutsunut teidät vierailemaan omaan kotiinne". "Me olimme ehkä liiaksi juurtuneet tänne", vastasin.
Mutta hänen silmissään ei ollut sitä tyyneyttä, joka muuten ilmausi hänen koko olemuksessaan; ne olivat mustat ja ajattelevat ja niiden syvyydessä näkyi piilevän jotain levotonta tiedustelua. Liisa oli täyttänyt yhdeksäntoista vuotta kun tohtori Galle kerran kävi pappilassa, ei lääkärintehtävillä, vaan aivan sattumoilta, kun hän innokkaana metsämiehenä sattui vierailemaan naapuristossa.
Tavallisesti kutsuttiin hänet sinne viikon päiviksi, kun joku ylhäinen vieras oli saapunut hoviin vierailemaan, mutta usein pyydettiin häntä sitten jäämään kuukausmääriksi. Kun Hollannin kuningatar esim. saapuu Pariisiin, tietää hän heti tehtävänsä: "il faut que je lui fasse ma cour" ja aivan oikein hän arvaakin, sillä hän käsketään heti hoviin huvittelemaan ylhäistä vierasta.
"Aurora on pikiintynyt," huusivat sisaret kovaäänisesti, ikään kuin se olisi ollut jotakin aivan uutta, jota se ei suinkaan ollut, koska Aurora-neiti ylimalkaan piti kaikki nuoret miehet, jotka hän näki, suloisina. Donnerin rouva oli vaipunut ajatuksiin. "Huomenna lähden vierailemaan Grönlidiin," sanoi hän. "Pääsenkö mukaan! Pääsenkö!" huusivat molemmat nuorimmat tyttäret.
Vietin viime vuosisadan yhdeksänkymmenluvun alussa kesää Svartön saarella Porkkalassa. Siellä on meressä Söderskärin kari, joka on tullut kuuluksi erinomaisena vesilinnustuspaikkana. Stigell asui säännöllisesti saarella ja Lybeck tuli silloin tällöin sinne vierailemaan.
Kymmenen vuotta tämän ajan jälkeen, kun Helena oli jo kuusitoista vuotta täyttänyt ja Georgilla oli ainoastaan muutama kuukausi vielä kadettikoulua jäljellä, tuli hovijunkkari kirje kädessä vaimonsa luo ilmoittamaan, että Georgin vanhemmat Georgin kanssa tulevat parin kolmen viikon kuluttua vierailemaan kartanoon. Missä Helena on? kysyi hän. En todellakaan tiedä. Te ette tiedä koskaan mitään.
»Ei ne rouvat jouda niin vierailemaan eikä vieraita vastaanottamaan kuin me »irtolaiset», jatkoi Elsa nauraen. »Mutta rakkaita taitavat kotoiset kahleet olla.» Eevi hymyili itsekseen. Niin, rakkaita tavallaan, mutta miten paljon kepeämmiksi hän niitä ennen oli luullut. Ei hän silloin niiden painosta mitään tiennyt, mutta nyt hän sen tunsi liiankin hyvin.
Ettehän voi vaatia, että minun, joka monta vuotta poissa oltuani tulen pariksi päiväksi vierailemaan isäni kartanoon, pitäisi rangaistuksilla himmentää näitten päivien muistoni. Ei teidän armonnekaan voine vaatia, että minä, joka viisitoista vuotta olen uskollisesti teidän isäänne palvellut, pysyn toimessa, jossa minua tästä lähtien vair pilkataan ja vastustellaan. Mitä hyvitystä sitten vaaditte?