United States or Christmas Island ? Vote for the TOP Country of the Week !


VARRO. Löytyy poikkeuksia kuitenkin, olisit sinäkin paljon onnellisempi jos tekisit työtä toisellakin alalla, edes yhtä paljon. KAARLO. Mitä työalaa tarkoitat?

Kaisa: "Rauhan hedelmänne Saavat, tyttärenne vaan Sekä naapurimme Janne Suutelevat toisiaan." Ystäväni kuva. Istuin illan siimeksessä, Itsekseni mietin näin: Oi jos tässä vierelläni Oisi armas ystäväin! Silloin lauloi metsän lintu Mulle hiljaa kuiskaten: "Varro vielä hetken aikaa, Kohta, kohta näet sen!" Päivä laski, lammen pinta Heitti ilmaan huurua, Lintu lauloi: "katso, katso Ystäväsi kuvoa!"

Mitä on hän tehnyt? Kentiesi murhannut miehensä tai kyllästynyt häneen ja hänen jättänyt, ja mielisi nyt naida kaksinkerroin. VARRO. Mitä hulluuksia! Höh! CLAUDIO. Albericus on kuollut, mutta kuitenkin tuo tämä yhdistys Canzion surman. RACHEL. Voi veljeäni!

Tili siitä tehdään, täällä taikka tuolla. KUNINGAS JUHANA. Miks minuun katsotte noin tuimasti? Mun hallussani sallimanko sirppi? Mun käskyssäni elon valtimotko! SALISBURY. Ilmeistä pelijuonta! Häpeää, Ett' isoiset niin julki sitä käyttää! Onneksi olkoon vain, ja hyvästi! PEMBROKE. Salisbury, varro minä lähden mukaan: Perintö lapsiparan etsikäämme, Väkisen haudan pieni valtakunta.

JUHANI. Varro, varro, kyllä sinun marssitan ja värssytän kohta. LAURI. Sinä oletkin päälukkari, ukko itse, nämät muut ovat oppipoikiasi, tuommoisia puolivillaisia herroja, jotka hikoillen ja punoittaen kuin kalkkunat täyttää kirkkomme lukkarinpenkin sekä sunnuntakeina että juhlapäivinä.

Hinkki sanoi: varro vähän. Ja jäi katsomaan. Nyt alkoi salista kuulua kauheata tanssin töminää, että lasit ja pullot kilisivät siinä huoneessa missä Hinkki ja kapteeni olivat. Lattiakin hytkyi ja suuri koristeruukku ylhäällä vaatekaapin päällä jyskyi seinää vasten. Maisteri on riisunut takkinsa, kertoi Hinkki, ja menee kuin ajakka. Näes, näes vaan! Noin pojat!

Onhan nyt vielä kyllin valoisa. LIINA. Tapahtukoon tahtonne. Mutta, suokaa anteeksi, minun pitäisi tänään vielä keriä villalankani. VARRO. Saanko olla kerinpuina? LIINA. Saatte, kiitoksia, vaikka se on jotensakin vaarallinen toimi. Onneksi olen naitu, joten vaara nyt ei voi tulla kysymykseenkään. VARRO. Niinkö luulette? KAARLO. Suokaa anteeksi, tulen ehkä sopimattomaan aikaan? VARRO. Et suinkaan.

VARRO. No niin, noudatan tahtoanne. LIINA. Herra Jumala! olen unohtanut katsoa ikkunasta ulos! Nyt tuli hän jo portista sisään, ja nyt on hän jo portailla. Piiloutukaa, piiloutukaa, muuten tappaa hän meidät kaikki. VARRO. Juoksenko ruokasaliin? LIINA. Elkää, elkää, sieltä löytää hän teidät.

CANZIO. Pois tästä te ja Rachelinne samoin. VARRO. Vintiö, minä manaan sinun ulos! CANZIO. Minä manaan teidän pois! Tässä on minulla suoritettavana kiire asia tämän ystäväni kanssa. VARRO. Oikein! Minä ymmärrän, ja toivon tapahtuvan niin. Vaadi ulos häntä koreasti, poikaiseni, ja Claudio käy puolestamme taisteloon, Italian kunnokkain miekkailija kamppailee mun Rachelini tähden. Ihanata!

BRUTUS. Unissas huusit, Lucius; näitkö unta? LUCIUS. En, herra, min' en huutaneeni tiedä. BRUTUS. Ei, kyllä huusit. Näitkö sinä mitä? LUCIUS. En mitään, herra. BRUTUS. No, nuku jälleen, Lucius. Claudius, hoi! VARRO. Mitä, herra? CLAUDIUS. Mitä, herra? BRUTUS. Miks huusitten te unissanne, pojat? VARRO & CLAUDIUS. Me? Mekö? BRUTUS. Niin, te; näittekö te mitä? VARRO. En, min' en mitään nähnyt.