United States or Papua New Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän näki taas ainoastaan iloiset, vaikka kivulloisen näköiset kasvot posken varassa ikkunalaudalla. Ne olivat hienot, hymyilevät tytön tai vaimon kasvot. Näitä kasvoja ympäröitsivät pitkät, kauniit, tummat hiukset, joiden ympäri oli sidottu leuan alatse käyvä sininen nauha. Matkustaja astui edelleen, kääntyi takaisin, astui jälleen ikkunan sivuitse ja vilkaisi jälleen ujosti ylös.
"Hiljaan!" sanoi puutarhan hoitaja ja vetäiksi vaimon kanssa pensastoon. Lieneekö hän kuullut oikein? Ne olivat samat sanat "paulasta"; mitä se merkitsi? Oliko se sydämellinen, kaikilta kunnioitettu herasyöningi petturi? Eihän se hupainen ja kaunis paikka ulkomuodoltansa näkynyt luolalta, johon nuoria ihmisiä vieteltiin noukittaviksi? Mutta mintähden se kaunis Selma oli niin suruissansa?
Vaimon halvat vaatteet ynnä kantokori hänen selässänsä osoittivat, että hän, samoin kuin Liddyn elatusvanhemmatkin, oli alhaista kansanluokkaa. "Oletko sinä se haaksirikkoinen tyttö, jonka tuo uljas Vilho tuonain veti ylös merestä?" jatkoi hän puhettansa.
Mutta suokaa minun nyt toimittaa asiani. Onko teillä valituita kaloja minulle?" "On kyllä," vastasi vaimo suopeasti. "Tulkaa itse, kunnian herra, katsomaan, ja etsikää, mitä teille sopii." Herra pastori läksi kalastajan vaimon ja Liddyn kanssa, jonka toimi takan ääressä jo oli päättynyt, kalaveneelle, jossa oli melkoinen määrä meren asukkaita kala-arkussa.
Hän ei puhunut mitään, vaan ajatuksensa on helppo havaita. Hän ajatteli miestään, joka karkasi kodistaan, missä kumminkin rakkaus ja onnellisuus häntä ympäröitsi. Hän ihmetteli, ettei vaimon eikä lapsen rakkaus voineet häntä tyydyttää. Mutta äidillä oli vielä toivo. Olihan isä ennen äkillisten mielijohteitten ajamana käynyt poissa kotoa tuolla tavalla, ja olihan hän sitte tullut takaisin.
"Mutta se siinä nyt on paha," puhui äskeinen isäntä, "mihin Matti-parka saa talvikortteerin joukkoineen." Joku tosin myönsi tuon olevan ikävän seikan, mutta hyvin suuri osa jatkoi kaakotusta ja ilvettä, kun oli kerran niin hauskalla tavalla sille tielle päästy. Erään vanhan vaimon tunteet loukkautuivat joukon huvituksesta, hän kun sattui siitä ohi kulkemaan.
Muistan että kerran piti erään vaimon olla apuna tuolla kyökissä ja hänen pieni lapsensa makasi kuolinvuoteellaan; me tahdoimme lähettää hakemaan jotakuta toista, vaan se oli mahdotonta.
Hänellä olisi ollut tohtorille paljon valittamista. Hän tunsi kovaa särkyä jäsenissään, ja yhtäkkiä hän rupesi huutamaan: "Oi tämmöistä elämää! Olla kipeänä ilkeän vaimon luona, jonka kanssa ei voi tulla toimeen! Tässä nyt olen voimatonna ja saan pitää kaikkea hyvänä, kuulella kaikkea pahaa itsestäni.
Jospa pahantekiä vielä kauankin olisi vapaana, niin se kuitenkin vihdoin musertaa hänen petollisen sydämensä ja heittää sen ikuiseen liekkihin." Erik vastaan-otti ilolla tämän alhaisen vaimon neuvon ja tuumi salaisesti Seelannin piirikunnan piispan, Jöns Antinpojan kanssa keinoista tämän verituomio-istuimen.
Nuoren vaimon sydämessä taisteli niskoittelemisen halu ja vakuutus väärässä olemisesta, mutta kun hän ennen kaikkea tahtoi päästä tuosta kiusaavasta haastelusta, turvautui hän edelliseen. "Varmaan sen tekisinkin, Yrjö," vastasi hän sentähden nurpeasti, "ellei tämä kielto olisi sinulta vaan pelkkiä juonia.