United States or Cuba ? Vote for the TOP Country of the Week !
KUNINGATAR. Tuo hulluutt' on. Noin hetken raivoo hän, mut pian lauhtuu Ja lepää raukeena kuin naaraskyyhky, Kun poikasparin kullankarvaisen Se hautonut on eloon. HAMLET. Kuulkaa, herra; Mi syynä, että näin mua kohtelette? Teit' aina rakastin. Mut mitä siitä! Vaikk' koittais Herkuleskin parastaan, Ain' ulvoo koira, naukuu kissa vaan. KUNINGAS. Horatio hyvä, vaari hänest' ota.
LIISA. Ei! KILPI. Ken sitte? LIISA. Vanha mies. KILPI. Hän mitä tahtoi? LIISA. Teitä kysyi hän. KILPI. Sä mitä sanoit? LIISA. Ettei ensinkään Vieraita kapteen kärsi, sanoin sen. KILPI. Sanoiko niinensä? LIISA. Sanoi, Lampinen... Vai Lampinen! Sä juokse joutusaan Takaisin häntä tänne huutamaan! Ah, häntä nähdä kyllä haluan! AINA. Ken Lampinen on? Vaari, virkahan...
Tästä asiasta tuli vaari täysin vakuutetuksi, kun Hinkki nyt kertoi käskeneensä koko sakkinsa nimittäin sen osan siitä, jota ei ollut lukutaitoiseksi opettanut eikä mustatukan oppiin lähettänyt hakemaan ryssänpolisin paikkoja missä vaan niitä oli kaupungeissa taikka mailla.
Ja vaari odotti tyynesti, sillä hän tiesi, että suuret tapaukset aina pyörivät Hinkin ympärillä, missä ikinä se liikkuukin. Eikä mennytkään monta aikaa, niin vaari jo taas sai nähdä ihmeitä.
Alholan vaari oli käsketty Mäkikylän muorin peijaisiin ei suinkaan sentähden, että hän olisi ollut seuraelämälle välttämätön henkilö. Vaan tärkeä sija oli hänelle kumminkin pitopaikoissa annettava. Sillä Alhola ei ollut mikään pieni talo eikä köyhä.
Omat sitte sievät vielä Kaikki vettä kantamahan. Kun ne joutuvat kukalle, Kukat kohta kuivamahan, Joita pojat polttelevat; Vaari ei vanhoja anna Ennenkuin on kukat kaikki. Itse istuupi isäntä Kylpyajat kynnyksellä, Hallan tuulta haisteleepi, Katseleepi, kiikaileepi Onko näkeillä otava. Jos on pouta pohjoisella, Vasta kiirut kiintiääpi.
Mutta teemmekö niin? Ihminen on kovakorvainen, niskuri ja tyhmä myös, tyhmä, koska ei ymmärrä hän mitä rauhaansa tulee. Jaa, kanttoori; ihmissuvun tyhmyys on suuri ja ympäri mailmaa mainittu asia. Sentähden tulee meidän ottaa esimerkistä vaari. Mutta tässä ovat Esko ja Mikko. SEPETEUS. Kauvan heidän ei odottaa tarvitse. TOPIAS. Kas Mikkoa vaan! Kaksi uljasta poikaa naimaan lähtee.
Ja juoksivat sanomaan isällensä, joka oli huoneessansa, piha-ikkunassa istuen. Silloin Frans työnsi jalallansa oven auki sisempään huoneeseen ja huusi sinne: Vaari hoi, Kustaava tulee pojan kanssa!
"Tärkeää on," sanon hän, "ottaa vaari muitten vi'oista ja harhauksista, niin että niistä voimme viisautta ja varotusta koota." Täti Henderson näyttää uskovan, että koko muu mailma on täynnä virheellisiä olentoja, paki-parastaan luotuja hänelle viisautta opettamaan, aivan niinkuin koulu-aikana meille esitetään huonosti kirjoitettuja ja väärin tavattuja lauseita, jotta niistä oppisimme kieli-oppia.
Siellä istui vanha vaari, veteli sauhuja sakeita myhäellen, suu mytyssä. Tuot' oli tehnyt yöt suviset. Kauhistui jo kappalainen, sentään itsekin älysi turhaksi lupauksensa; sopu säilyi pappilassa. Huomenna hymyili kaikki: luonto, luoja ja inehmot. JUHANNUS HELSINGISS