United States or Chad ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta onko hän todistanut sen, mitä hän itse luulee todistaneensa? Huomiota on kiinnitettävä siihen, mitä Driesch on tahtonut todistaa. Hän ei ole vitalismin todistuksillaan lähinnä tahtonut G. Wolffin tavoin osoittaa, että on olemassa »primääristä» eli, kuten hän itse sanoo »dynamista» tarkoituksenmukaisuutta. Myöskään ei hän tunnusta Wolffin tähän kohdistuvaa todistelua sitovaksi.

En minä tahdo rangaista, vaan rukoilen Jumalata antamaan sinulle sen anteeksi. Jos minua rakastat, niin tunnusta kaikki. Anna Liisan valtasi näitä kysymyksiä tehdessä voittamaton itku, johon poikakin yhtyi ja alkoi taipua tunnustamaan. Otin minä muutamia kertoja, kun isä neuvoi ottamaan. Tämä rehellinen pojan tunnustus helpotti paljon äidin mieltä.

Sinä et enään tunnusta ystäväksesi senlaista ihmistä, joka ainoastaan salassa ja kahden kesken tahtoo olla ystäväsi, mutta joka toisten seurassa tahi ainakaan vihamiestesi joukossa ei tunne sinua. Tosin ei Jesus karkoita luotaan Nikodemusta, mutta hän kääntää pois kasvonsa siitä joka tahtoo jäädä Nikodemukseksi.

Olenkos sitten, sanokaa muutkin. MATLENA. Kukapa sinun retkiäsi aina tietää, hunsvotti. Missä milloinkin kuljeksit. HEIKURA. Ulkoa sinä kumminkin hiljan olet tullut, koska vaatteesi ovat märät. OTTO. Ka, hiidessä, märät ne tosiaankin ovat. HEIKURA. Tunnusta pois hyvällä: sinä olit Mäki-Matissa äsken? OTTO. No, olinhan minä, olin, olin. Koska välttämättä niin tahdotte.

Ja tunnusta, sanoi Hannes, että ilman sinun ääntäsi olisi asia mennyt läpitse! Vasili vaikeni, ja myönsi siten asian todella olleen niin, että hänen äänensä oli ollut ratkaiseva. Surullisesti alas katsoen hän jotakin epäselvää mielessään punnitsi, jolloin hänen silmäluomensa säännöllisessä tahdissa painuivat kiinni ja aukenivat, ja tummat, pitkät ripset löivät yhteen kuin kaksi luutaa.

"Terve, hallitsijain hallitsija ja kuningasten kuningas," lausui vanhin, "terve maan valtias, valitun kansan holhooja ja Caesar, sinä jalopeura ihmisten joukossa, jonka herraus on kuin auringon loisto, kuin seeteripuu Libanonilla, kuin lähde, kuin palmu ja kuin Jerikon balsami." "Ettekö te tunnusta minua jumalaksi?" kysyi Caesar.

Ennen luultiin niitä mammutin, luolakarhun y.m. sukupuuttoon hävinneiden eläinten sekä entisajan ihmisten luiksi. Mutta nyt kun "tiede on alistunut uskon palvelukseen", kuulemme niiden olevan pimeyden enkelien ja hiiden karjan luita. Tämä nyt on tieteellistä varmuutta, sitä luonnontiedettä, joka ei tunnusta kehitysoppia.

Jos korkeimmalla äänellä ja selvimmällä tavalla myönnän jokaisen osan Jumalan totuudesta, paitsi juuri sen vähäisen kohdan, jota mailma ja perkele kulloinkin ahdistavat, en minä tunnusta Kristusta, vaikka kuinka ahkerasti myöntäisin, että olen kristitty.

Kysyin sitten eikö hän tunnusta, että synti ihmisessä vaikuttaa paljon pahaa, eksymisiä ja kärsimyksiä.

"Kas niin, naapurin emäntä", sanoi hän, "nyt oikealle, nyt vasemmalle, sitten ympäri; no, sehän menee mainiosti!" Kun nyt iso-isän tanssi oli tanssittu istahtivat vanhat huoneen yhteen nurkkaan korttia pelaamaan. "Ruutua ulos! Tunnusta!" Mikä onni sillä seppä-veitikalla on, hän varmaankin kurkistaa Wittin korttiin, sillä ukko Witt hän hukkaa hukkaamistaan.