United States or Guam ? Vote for the TOP Country of the Week !
MARKUS. Ei, piru tulisesta helvetistä. ELMA. Gehennan savu taivaasemme nousee. HANNA. Oh, veri vuotaa hänen rinnastaan! ELMA. Vait', Hannani, ne ruususia ovat. MAUNO. Ah! älä näytä vimman muotoa, Mun tyttärein; hän ehkä tointuu vielä. TYKO. Pois turha toivo; kuolema on tässä. ELMA. Mut kuinka ompi tapahtunut kaikki?
Hänessä rupesi liikkumaan suuria ajatuksia uudesta arvostansa, ja hän istui mutisemassa: Garman & Worse, ja ajatteli minkä vaikutuksen tuo tulisi tekemään Randulfiin. Ei hän kuitenkaan ollut oikein iloinen; se oli hänestä liikaa, oli tapahtunut liian äkkiä; ja hän häpesi puhua siitä.
VILANDER. Saakelin tyhmä juttu, saakelin tyhmä juttu! Kuule Hamari, et suinkaan vielä ole puhunut tuosta asiasta, josta oli kysymys. HAMARI. En en ole vielä ehtinyt. VILANDER. Elä sitten puhukaan mitään; se on nyt tarpeetonta. MIILI. No, mitä nyt on tapahtunut kun pappa on noin huonolla tuulella? VILANDER. Mitäkö on tapahtunut? Ikävyyksiä. Se on sinun syysi, Miili. En viitsi siitä puhuakaan.
Koska se kai on niin määrätty ja on niin pakko, niin on kai myös niin parempi. Oli tapahtunut sellainen heräys, annettu sellainen ilmestys. Olen kuin jättäytynyt kohtaloni virran vietäväksi airottomassa purressa, ilman mahdollisuutta enää päästä omin voimin maihin, omakohtaiseen onneen, niinkuin olin sitä tähän saakka kuvitellut.
Hän nousi ylös paikaltansa ja kävi nauraen ja räyhäten ympäri huonetta. Hän ei huolinut kuulla niitä kokeita, joilla häntä koetettiin rauhoittaa ja saattaa käsittämään sitä kauheata tapausta, joka oli tapahtunut.
Hän istui viereeni vähäiselle vuoteelleni; ja pitäen kiinni kädestäni ja välisti nostaen sitä huulillensa ja välisti silitellen sitä käsillänsä, niinkuin hän olisi viihdyttänyt pikku veljeäni, kertoi hän minulle omalla tavallansa kaikki, mitä hänellä oli kerrottavaa sen johdosta, mikä oli tapahtunut. "Hän ei ollut terve", lausui Peggotty, "moneen aikaan.
MAUNO. Koko elämässä emme enää toisiamme näe. ANNA. Oi, josko se ei olisikaan ikinä tapahtunut. No niin, minä teen niinkuin tahdot. Jää hyvästi, Anna! ANNA. Jumalan haltuun! Tänne miehet, ohoi!
"Vielä tahdon muistuttaa," sanoi kertojani, "ettei tämän talon nimi ollut Hatanpää vielä silloin, kuin minun kertomukseni on tapahtunut; sen nimen sai se vasta myöhemmin 'hattu-puolueen' pääpesänä Suomessa." Oli pilvinen ja kolkko ilta keväällä v. 1712.
Mikä tuon heikon naisen käden oli saattanut työntämään terävän veitsen entisen rakastettunsa rintaan, jonka kanssa hänen vähää ennen oli nähty suosiollisessa ystävyydessä tanssivan, se näytti olevan noita ihmis-sydämen syviä salaisuuksia, joita selittämään ei järki pysty, ja mitä heidän välillään oli tapahtunut siinä lyhyessä ajassa, kuin he kahdenkesken olivat koivukossa olleet, sen tiesi vaan Jumala ja hän, jonka huulet järkähtämättä vaikenivat.
Te tiedätte mitä on tapahtunut ja sinä Kalle, tunnustatko, että tappelussa eilenillalla Kukkolan Alitalossa löit talon poikaa Jeremiasta halolla niin, että hän saamastaan lyönnistä heti kuoli. NIMISMIES: Tunnustatko?