United States or Angola ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän nousi yhdellä harppauksella pystyyn ja ojensi käsivartensa taivaan rantaa kohden. Kaikki seurasivat hänen liikettänsä ja näkivät karneron, joka pakeni etäällä, nopeana kuin nuoli. Mitä tuo tiesi? Oliko mahdollista, että eläin lihasta ja luusta voi harpata tuolla tavalla sellaisen putoamisen perästä, viiden sadan jalan hyppäyksen perästä. Gambusinon kasvot säteilivät.
Vaan hän tunsi ett'ei Jumala häntä tuominnut, että Hän korkeudessansa mittasi toisellaisella mitalla kuin ihmiset. Kun Wappu oli vuoriloilla, näyttihän silloin kaikki täällä alhaalla niin pienelle ja mitättömälle, jota hän ennen oli suureksi arvellut näyttäisikö se toisin Hänelle taivaan korkeudessa!
Minä poimin kukkien terälehtiä, ja ne vakuttivat minulle samaa. Ja ehtootähden säteily toi minulle tervehdyksiä etelästä, ja sitä katsellen ajattelin: Ehkä Juhanakin sinua taivaan kaunotarta katselee." "Rakkaani", lausui Juhana, "kuinka usein minä etelätuulen myötä henkäilinkään rakkauttani.
Ja nyt pari sanaa tulevaisuudesta. Muutamia päiviä ennen saapumistani Gunilholmaan, missä nyt, sivumennen sanoen, elän paratiisin elämää luonnon ja taivaan parissa, oli täkäläinen pehtoori kuollut.
Meillä on vapaus mennä pyhään Jesuksen veren kautta. Nuo terveelliset haavat Mun uskon' eloon saavat Ja auttaa tietä kaitaa Mua kohden taivaan maita. Se näitä turhaan kuulee, Ken hyväks itsens luulee, Ei tunne turmelustaan, Eik' äkkää kadotustaan, On terve luulossansa, Ei tunne tautiansa, Ei Jesuksesta huoli, Näin uskosta pois kuoli.
Ahdistavan alhaalle tuntuu taivaan katto painuneen. Sen tasaisen harmaa laki näyttää läpitunkemattoman paksulta ja kuitenkin siitä lakkaamatta tihkuu pienen pieniä pisaroita, jotka huolimatta pienuudestaan kykenevät kastamaan kulkijan läpimäräksi. Samanlaista kuin on kaduilla ja teillä, samanlaista on metsässä. Sekin itkee.
Taivaan rannalta edestä päin häämöitti taas korkea Niemivaara; ja tuo suuri aukko ylempänä pohjoiseen päin oli varmaankin iso Valamon järvi. Siihen asti oli ilma pysynyt yhäti tyynenä ja kirkkaana, mutta äkkiä alkoi nyt tuntua käyvän kylmä viima. Kaukaa Ruunaan puolelta kulkee pitkiä, kylmiä henkäyksiä kautta ilman.
Valahdellut sieltä täältä taivaan kultainen valkeus vuorten soliin. Kirkastanut milloin palasen tuollaisen Hiitolan sankarin lumisesta pantsarpaidasta, milloin etäisen, yksinäisen esitaistelijan jäisen kypärtöyhdön.
Mikä hymyily Tuo hymy taivaan Herran huulilla! Ei löydy mitään täällä maailmassa Niin ylevätä, että saattaisin Tään näkemäni siihen verrata! Pelästyneenä maahan lankesin Ja peitin käsilläni silmäni, Kun valo tuo niin heihin heijasti, Ett' olin sokeaksi muuttua, Mut samass' ihmeekseni huomasin, Ett' otsan' oli täynnä haavoja Ja että veri juosta tulvaili Mun kasvojani myöten virtana.
Vaan vaikka se olkoonkin valekultaa muille, minulle ei lapsuudessani mikään ollut valekultaa. Lapselle kaikki kiiltää ja lapselle kaikki on kultaa, kuvittelunsa kultaa. Ja eikö elämä yleensä ole kuvitellen elettyä, silloin kun se on kauneimmin eletty, sitä kauniimmin kuta kuvitellummin? Taivaan valtakunta on lasten, mutta lasten valtakunta on myös taivas. Se valtakunta oli pieni ja rajoitettu.