United States or Zambia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Raamattu hirvittävällä tavalla puhuu kadotettujen tilasta ijankaikkisessa tulessa, jossa käärme ei koskaan kuole eikä tuli koskaan sammu; kadotuksesta, sammumattomasta suosta, joka ijankaikkisesti palaa tulikivellä ja tulella; sitä sanotaan Gehennaksi, joka selitettynä on: ijankaikkinen piina; ja kirjoitettu on: tämä luola on eilisestä valmistettu, jopa kuninkaallekin se on syvä ja avara tarpeeksi.
Mikäpä muu kuin palava halu, joka on poistamattomana veressämme; syvä vetovoima kansaani, hehkuva, kaikkivoipa rakkaus goottien sukuun, joka puhuu esi-isieni suloista, ihanaa, kotoista kieltä; vetovoima niihin, jotka puhuvat, tuntevat ja elävät samoin kuin minä.
Silloin Väinämöinen vakavana ja synkkänä, mutta ääni salaisesti murheen murtamana, langetti tuomionsa: Tutkivan ankarana ja voimakkaan loihtivana lepäsi lapsessa vanhan tietäjän katse. Syntyi syvä hiljaisuus, odotuksen, tuskan, toivottomuuden hiljaisuus.
Keskellä toista pihaa, joka ylt'yleensä oli kivitetty valkoisella marmorilla, oli vesisäiliö, niin syvä, että siinä sopi uida, ja joka puolelta ympäröity kukkapenkeillä ja pomeransipuu-kujilla. Toisen niin sanotun leijonapihan keskellä oli kaunis taideteos, suuren suuri alabasterimalja, kahdentoista valkoisen marmorileijonan kannattamana.
Niin menimme Kingston'in, leveäkatuisen kaupungin, sen sinivalkoisten kivihuoneiden ja oivallisen sataman ohitse, ja niinkuin suuren meren aallot, syöksyivät Ontarion hyrskyt meidän vastaamme. Tämä järvi on paikoittain 600 jalkaa syvä, jonka tähden sen vesi pysyy suhteellisesti lämpöisenä.
Niin syvä on sen pohja, ettei sinne voi nähdä nousematta kaaren selkään, miss' uloin kallion on kieli. Tuonne tulimme, näin ma kuilun pohjan täynnä sukua, uppoovata saastaisuuteen, min laatu oli niinkuin ihmislantaa. Mun tuota silmin tutkiessa, yhden pään näin niin likaisen, siit' ettei päättää oliko mallikko vai pappi, voinut.
Hänen rintansa laajeni, hänen silmänsä säkenöi, hän innostui ja lauloi, tosin niin hiljaa, ettei hänen vartijansa häntä kuulisi, mutta kuitenkin tarpeeksi selvästi ja sointuvasti seuraavan laulun, jonka vaikutusta sen sanat ainoastaan heikosti tulkitsevat: Mun surun' syvä, oi, neitsyt pyhä, mieleni katuvan täyttää yhä. En sanoa emmi: Ma häntä lemmin ain' kuolohon yhä tulisemmin.
Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan.
Aloin katsella häntä epäilyksen ja ivan silmillä sielunvihollisen tahkomien silmälasien kautta ja näin hänessä yksinomaan pelkurimaisen raukan. Kiinnyin tarkastamaan ainoastaan yhtä tapahtuman puolta, joten näin pelkkää kavaluutta, uskottomuutta ja pelkuriuutta, mutta kaikki muut vaikuttimet: syvä traagillisuus, liikuttava katumus, hillimätön tuska, ne jäivät huomioni ulkopuolelle.
Siinä on aina voitolla sen suuri, syvä johtoääni, mutta samalla kuuluu pikkupurojen ja putousten lirinä ja lorina, kukin erikseen ja kaikki yhteen. Olen jo kotvan aikaa istunut herttaisessa paikassa suvannon rannalla korkeiden koivujen ja ikivanhojen haapojen alla. Tässä päättyy koski ja leviää suvannoksi. Siinä päättyy myös sillasta alkava tukkipuoma.