United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin, se olit sinä, siitä ei ole apua, että noin mulkoilet silmilläsi, sinäpä se olit, sanon minä, taikka isäsi, taikka äitisi, taikka veljesi, taikka sisaresi, taikka joku muu tuota kirottua sukuasi. Nyt sinun pitää kuoleman, kuuletko konna, lurjus, verikoira! Tuossa tuossa saat veitsen," ja kuni salaman leimaus syöksee veitsi suden sydämeen. Kuoliaana susi kaatuu selälleen.
Miksei sellainen muisto voisi säilyä jossakin hirven takimmaisessa tietoisuudessa, koska hevonen korskahtaa vainutessaan suden, jota ei koskaan ole nähnyt, ei se eivätkä sen esi-isät monessa polvessa. Mutta hirvi alkoi käydä levottomaksi, lieneekö sitten sattunut sieraimiinsa bensiinin hajua, vai oudoksuiko toisen katoamista. Toitahuta hiukan, kuiskasi toverini.
Samalla hän näki ensimmäisen suden tulevan suolle, sen jäljessä seurasi jonona toisia hiipivin askelin ja häntä roikkuen, valmiina hyökkäykseen, jos vain siihen ilmaantuisi tilaisuus.
Taneli teki heille housut hirvennahasta, jonka hän itse oli Liisun kanssa parkinnut; takit pojilla oli entisestään Malmivuorella oloajaltaan, ja uudet lakit tehtiin suden päänahoista, jotka oli muodostettu pään mukaan. Nyt ei tarvinnut pakkasta pelätä.
Sen jälkeen jatkettiin vakoojaretkeä ensin Kankaan kylään Hämeenlinnan ja Viipurin teiden risteyksessä ja sitten Harvialan metsien halki takaisin Sääjärvelle. Täällä järven läheisyydessä tavattiin nyt melkein tuoreet suden jälet; mutta silloinpa oli päiväkin kulunut ja kaikki toimeenpiteet täytyikin lykätä seuraavaan aamuun.
He näyttivät hänen mielestään olevan ikäänkuin mitäkin lampaita, joiden ennemmin tai myöhemmin täytyy joutua suden saaliiksi, eikä hänen roomalainen luontonsa saattanut alistua kunnioittamaan olentoja, jotka ilman muuta tyytyivät rupeamaan suden ruuaksi. Erittäin kummastutti Vinitiusta se seikka, että kaikkien näiden kristittyjen kasvot Chilonin mentyä loistivat ikäänkuin suuresta ilosta.
Enkä minä heille yksin mitään mahda. Ja vaikkapa saisinkin sen suden tapetuksi ja omani vielä elävänä tapaisin eihän se ole elukka mikä, koira, jonka kahleissa kylästä kotiin talutat. Et häntä enää itseesi kesytä enemmän kuin ennenkään.
Niin olen kuullut sanottavan ja toisillakin sanoilla: Lämmintä syksyrusko, talven jatkinta keväinen. Jos niin oileekin, en varmaan sanoa tiedä. Kiertää ja kaartaa, kuin Lempo lautamiestä. Emme tiedä, missä tilassa Lempo lautamiestä kiersi, vaan niin on tapa sanoa, kun joltakulta ei saa rauhassa olla. Koira on suden sukua, korppi haukan heimolainen.
Se oli kummallisin asuinpirtti, mitä eläissäni olin nähnyt. Ovinurkassa törötti musta kiu'as, sivuseinällä riippui neljä pitkää pyssyä, ja vähää ylempänä kiilui häkissä kaksi kirvestä, pitkiä puukkoja, puras ja muita pieniä kaluja. Kiukaan vieressä oli lava, ja lavalla Yrjön "pritsi", se on: raanu ja heinillä täytetty säkki ja peittona pari pulskeaa suden nahkaa.
Taitavuudella, joka pelasti hänen henkensä, sillä hän oli hyvin poikamaisesti päästänyt suden liian lähelle itseänsä, teki hän äkkinäisen käännöksen ja laukasi samassa aseensa. Molemmat luodit menivät suden avattuun kitaan ja tappoivat sen paikalla.