United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta silmänsä olivat tuijottavaiset ja kovan näköiset, ja kun hän ne äkkiä loihe ylös, näyttivät ne kivulloiselta ja koko hänen olennossaan ilmestyi tukalaa levottomuutta.
Mertsi ja Eila rientävät kunnaan laelle. URDIS Osottaa: Tuolla! Hän tulee uhrikivelle päin. EILA Vetäytyy äkkiä taapäin, huudahtaa kauhistuneena: Oh! Mikä tuo on? MERTSI Missä...? EILA Osottaa aivan lähelle, käräjämäen puoleiselle kunnaan rinteelle: Tuo... Kuinka pelottavan näköinen! MERTSI Ah, kuin metsän peikko! Kuinka hänen silmänsä palavat.
Silloin hänen täytyi kiertää, kiertää ja astua sisään. Niinkuin hän olisi astunut kirkkoon. Juhlallinen hiljaisuus istui tuoleilla ja harras odottavaisuus lepäsi ikkunanlaudoilla aivan niinkuin silloin, kun hän pikku poikana astui ensi kertaa temppeliin. Ja hänen silmänsä kääntyivät nyt, niinkuin silloinkin, ensiksi perälle.
Mutta kerropas nyt, mikä sinut toi niin äkkiarvaamatta tänne; mitä on tapahtunut? Katsohan poikaasi," sanoi hän, osoittaen Harryä, joka uteliaasti tuli esiin, "hän on surrut kuten minäkin, ja nyt hän ilosta ei saa puhutuksi mitään. Katsohan, Yrjö, eikö se ole kaunis poika?" Yrjö kääntyi pois päin. Liikutuksesta kyyneltyivät hänen silmänsä.
Ja se ilmoitti: »Dässä lebbä Susanna Bulginen ynnä bieni dydäreensä.» »Olisit äiti, sinäkin, ottanut minut mukaasi. Olisit suudellut minua yhden kerran, kauan, hyvin kauan. Mutta sinä pelkäsit, että Jumala sen sinulle synniksi lukee ja riistää sinulta sen riemun, jota nyt nautit.» Hän painoi silmänsä kiinni. »Ei, ei niin. Sinä rakastit minua enemmän kuin itseäsi. Niin on täytynyt olla.
Saatpa nähdä, kyllä minä saan hänet nukkumaan.» Näytti siltä, kuin poika olisi hätkähtänyt tuota outoa leposijaa. Hän vaikeni melkein paikalla, sulki silmänsä ja näytti todellakin nukkuvan. Mutta kun oli koetettava saada hänet kehtoon, päästi hän yht'äkkiä uuden voimakkaan parahduksen. »Ei sinun kannata koettaa, Jakob»; Alette kohottautui vuoteesta. »Nuku sinä vain, Letta!
Mitä vähemmin puhutaan siitä, sitä parempi!" Tätini päätti tämän filosofillisen katsauksen sillä, että hän jonkunlaisella voitonriemulla loi silmänsä Agnes'iin, jonka kasvoihin puna vähitellen palasi. "Rakas Miss Trotwood, onko tässä koko kertomus?" lausui Agnes. "Minä toivon, että siinä on kyllin, lapseni", sanoi tätini.
Niinkuin tumma lampi hämärässä metsässä, jonka pinnalla suuret ulput avaavat valkeat silmänsä, semmoinen on elämä, syväkatseiseksi herättävä. Tai niinkuin korkean plataanipuiston myrttihämärä siimes, hymisevän hiljainen. Niinkuin korkean temppelin ylhäinen pilaristo, jonka juurelle polvistuu, kaikki sanat sammuvina huulilta, ja rinta vaan täysinäisen hiljaiseksi hyminöityvänä, semmoinen on elämä.
"Eikö hän pidä Mellet'istä?" "Ei sillä tapaa, eikä niinkuin ennen. Etkö ole huomannut, että hän usein istuu aivan hiljaa ja uneksii, että hän ajattelee aivan toista kuin Mellet'iä ja poroja, Jaampaa ja meitä, että hän toisinaan huokaa raskaasti ja että hänen poskensa punastuvat ja hänen silmänsä saavat omituisen loisteen ja huulensa hymyilevät, kun tuo kaunis Daro lähestyy ja puhuttelee häntä?"
Hän haki vielä, mutta lähestyvän kuoleman himmentämät silmänsä kohtasivat vaan puukon, joka oli pudonnut Felton'in kädestä ja jonka verinen terä höyrysi vielä. Pane siihen lisäksi tämä punkko, sanoi herttua, tarttuen La Porte'n käteen.