United States or North Macedonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuitenkin isäntä sanoi: »Ruoka on orjan ensimmäinen, syödä ensin pitää.» Kamariin oli laitettu ruoka. Isäntä vei sinne, tarjosi ryypyn ensiksi, vaan siitä kun en huolinut, niin ihmettelemään ja paikalla kertoi emännälleen, että »nyt ne ilmoset kummat nähtiin, kun ei sepälle viina kelpaa.» Ja se lisäsi kummaa kumman päälle, kun kuuli, etten polta tupakkiakaan.
Miehellen ei myös mitään tee, Jos ryypyn, kaksi ottaa, Vaan kolmas mieltä koittelee, Ja neljäs älyn voittaa; Viinasta ei tule viisaus, Kun sitä paljo ryyppää, Vaan kevyt luonto, kerkeys, Sen kanssa olla pyytää. Mutkainen matka.
Pugatshev joi ryypyn ja sanoi hänelle, viitaten minuun: "Tarjoa herra upseerille myös". Shvabrin tuli luokseni tarjotin kädessä, mutta minä käännyin hänestä toistamiseen. Hän näytti olevan hämillään. Hänen terävä silmänsä oli heti kohta huomannut, että Pugatshev oli häneen tyytymätön. Shvabrin pelkäsi häntä ja katseli minuun epäilevin silmin.
Ja hän kertoi kuinka se oli ollut varsinkin nuorena ynseä kaikkea sanaa kohtaan. Yöjalassa oli käynyt, ottanut ryypyn, tapellut, kiertänyt kirkkoa, huijannut hevosilla. Mutta sitte oli pappi ruvennut miestä ahdistelemaan. Oli uhannut panna mustaapenkkiä istumaan, ehkäpä jalkapuuhunkin.
Itse lautamies Viisanenkin, kun Risto meni Viisalaan, käski Riston kammariin ja tarjosi ryypyn, niinkuin aikamiehelle ainakin. Samoin kohdeltiin Ristoa unilukkari Nukanterillakin j.n.e.
Puhemies ja morsiamen isä maistelivat kihlajaisia, että jälkimäinen tuli jo hyvään ryypyn liepakkaan ja ilmoitti Pasaselle, että hän maksaa tyttärelleen kolme tuhatta perintöä, ja jos miehessä näyttää olevan miestä hallitsemaan, niin tuhat tai kaksi lisää. Viikon päähän he tekivät määrän Jahvin ja Miinan kuuliaisille, mutta näitä käsilläolevia kuuliaisia menivät viettämään Hintin kotitaloon.
Ihmetellen mitenkä niin pitkä ja paksu mies saattaa kammoksua muutamata rommipisarata, punnitsi Aleksei kaksi naulaa prenikoita ryypyn edestä. Ne kelpasivat Topiaalle. Simo lähetti vanhalle äidilleen Topiaan mukana terveisiä, kahvia, sokuria, rahaa ja tiedon, että hän jouluna pääsee kotona käymään.
Näyttää siltä kuin herra ei olisi suuri juomari. Te ette ole antaneet hevosenne kylläksi levätä," lisäsi hän äkkiä. "Minun on kiire. Mitä olen velkaa?" "Ettekö tahdo mitään muuta?" kysyi ravintolan isäntä. "Ryypyn paloviinaa ennenkuin lähdette sateesen?" "Ei mitään enää. Mitä olen velkaa?" "Noh tulettehan sisään vielä hetkeksi jalkojanne lämmittelemään!" "En tule.
Päästäkseen noista masentavista ajatuksista kulahdutti Kalle ryypyn toisensa perästä ja siten tultuaan rohkeimmilleen koetti pyörötansissa halata Riittaa, niinkuin oli muitakin tyttöjä halannut. Silloin se Riitta Kallen mielestä teki päätemppunsa.
Herra Ljungberg kai tuntee nuo kaksi ylioppilasta, jotka tulivat Leppävirroilta laivaan? kysyi kapteeni Antilta. Heidän nimensä ovat Miettinen ja Voutila. Siis talonpoikaisylioppilaita, niinkuin minä arvasinkin. Ja otettuaan ryypyn jatkoi kapteeni, että se on merkillistä, kuinka nykyaikana yhä useammin alkaa kuulla suomalaisia nimiä ylioppilailla.