United States or Faroe Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eivät ainoastaan puolalaiset laskeneet saavansa itsehallintoa sodan jälkeen, johon oikeutti ylipäällikön kehoitus 14 p:ltä elok. 1914, vaan myöskin suomalaiset, ruotsalaiset, virolaiset, lättiläiset, liettualaiset, ukrainalaiset, grusialaiset, armenialaiset, tatarit, jopa Siperian talonpojat, jotka siirtomaastansa tahtoivat tehdä itsenäisen valtion, joka venäläisen kotimaan kanssa oli oleva vain liittosuhteessa.
Puolalaiset lehdet eivät voineet estää sitä, että sotajoukot peräytyessään polttivat kyliä, kauppaloita ja tehtaita, että kasakat piiskallansa ajoivat tuhansia talonpoikia maantielle, vaeltamaan itää kohti. Monta kertaa vihollisen odottamattoman nopea ilmestyminen pelasti väestön joutumasta kuljetetuksi vieraaseen maahan.
Blasiuksen huoneen edessä olivat puolalaiset tavanneet pari porvaria, jotka olivat metelin tähden tulleet ulos, ja ilkivaltaiset heitukat olivat par'aikaa täydessä työssä harjoittamassa käsivoimiansa heidän selkiinsä ja hartioihinsa kun Niilo muutamien aseilla varustettujen porvarien ja taalalais-soturien kanssa riensi niiden avuksi.
Semmoisia olivat lahkolaiset, semmoisia puolalaiset, tsherkessit, jotka olivat kapinoineet vapautensa säilyttämiseksi, semmoisia olivat myöskin valtiolliset rikoksentekijät, sosialistit ja työlakkojen toimeenpanijat, jotka olivat tehneet vastarintaa viranomaisille. Näiden yhteiskunnan parhaiden ihmisten prosentti oli Nehljudofin havaintojen mukaan hyvin suuri.
Nyt minä lahjoitan sen hänelle." Samassa hetkessä kuului torven toitotusta suurtorilta ja muutamia herroja nähtiin ratsastavan väkijoukon keskelle. "Tehkää tilaa kuninkaan maaherralle kreivi Erkki Brahelle!" huusi eräs ratsastaja ja heti taukosi tappelu, miekat laskettiin alas ja sekä puolalaiset että ruotsalaiset pyrkivät lähemmäksi kuulemaan mitä maaherralla oli sanomista.
Seuraavana päivänä istui Blasius-ukko tyttärensä sivulla, huolestuneena siitä kohtalosta joka oli Tukholman kaupunkia kohtaava, sillä puolalaiset varustivat itseänsä kovimpaan vastarintaan, sekä purkivat sentähden katukivetkin ja veivät niitä ylös huoneisin puolustus-aseiksi.
Kerran hän oli pestannut päivätyöläisiä Masurenista asti ajatellen, että ne kyllä pysyvät hänellä, kun eivät ymmärrä saksaa. Sitten syntyi kylän kapakassa aika tappelu ja ykskaks ajettiin puolalaiset matkoihinsa. Sen koommin ei hän enää ole yrittänytkään ruveta maitaan viljelemään.» »Millä hän sitten elää?» »Mitäs se meitä liikuttaa?... Kuolkoon nälkään!»
Pyhän maan menetettyä siirtyivät he Venetiaan, josta heitä puolalaiset kutsuivat avukseen pakanallisia preussilaisia vastaan. Pitkällisen ja urhollisen taistelun jälkeen valloittivat he preussilaisten maan ja pakottivat asujamet ottamaan vastaan kristinuskon.
Täällä kohtasi isku iskua ja teräs terästä. Puolalaiset säpsähtivät, kääntyivät takaisin ja jättivät useita satoja uljaimmistaan jälkeensä. Samaan aikaan karkasi Kaarle Kustaa uusia tatarilaislaumoja vastaan, taisteli itse tulisimmassa tuoksinassa kuin tavallinen sotamies, ampui omalla kädellään kaksi tatarilaista ja iski kolmannen kuoliaaksi; villien raivo saatiin laimenemaan.