United States or British Virgin Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun siis pitkän matkan perästä vanha, valkoinen linnarakennus korkeine, mustine kattoineen näkyi kohoutuvan kesän ihanimpaan vihannuuteen verhotun puiston ylitse paroonin maatilalla, katseli Elvira jonkunlaisella ilolla vastaista kolkkoa asuntoansa. Ja todellakin tuli tämä paikka Elviralle ensi aikoina hiljaisen rauhan lähteeksi, joka raittiin tuulahduksen tavoin virvoitti hänen sydäntänsä.
"Tarkoitatteko, että minun pitäisi hänen hyödyksensä muuttaman tämän kirjan testamenttimääräyksen?" Tyttö oli hetken vaiti ja kohotti kauniit, loistavat silmänsä täynnä sanomatonta kiitollisuutta toista kohti. "No niin", sanoi hän vakavasti, "ellei ole väärin minulta vakauttaa teitä tässä äärettömässä jalomielisyydessä". Toinen nauroi aukaisten puiston veräjän, jonka luo juuri olivat tulleet.
Hän riensi pitkin rantaa puiston äärimmäiseen osaan, ja istuutui siellä muutamien kuusien taakse eräälle penkille, ja hänen kätensä, innosta vavisten, jo mursivat kirjeen sinetin. "Minun rakas Margareettani! Vihdoinkin näen itseni tilaisuudessa, niinkuin toivon, taitaa muutamia riviä sinulle, sydämeni rakastettu lähettää.
Tammikuun 9 päivän aamulla k:lo 1/2 9 lähdimme marssimaan Filippopoliin päin, itää kohden, ja saavuimme yöksi Tscherdoklin kylään. Kylä oli kauniissa laaksossa erään upean puiston keskellä, mutta talot olivat tulleet rappiolle ja asukkaat kaikki paenneet. Sitä paitsi oli turkkilais-armeija sieltä paetessaan polttanut monta kaunista taloa melkein poroksi.
Nyt suuteli hän tuota kättä, joka niin lämpimästi puristi hänen kättään; tyttöparan päätä huimasi, ja kun hän katsahti taakseen, oli nuorukainen kadonnut puiston tammien taa. Kokematon nuorukainen!
Hän katsoa tuijotti siihen hetkisen ja läksi sitten taasen eteenpäin keppi selän takana. Juuri kun hän astui puiston portin kohdalle, hyöntäsi hänen eteensä talonpoikaisnuorukainen, lähes hänen pituisensa. "Mitä, mitä sinä aiot?" kysäsi ruhtinas ankarasti. "Pyydän nöyrimmästi anteeksi.
Kohta oli koko hovi tulessa, paitsi varsinaista asuinkartanoa; ladot, tallit, pehtorin huoneus olivat jo tulen omina; myrsky heitteli kokonaisia tulikeriä korkealle ilmaan suuria puiston puita kohti, jotka olivat aivan rakennusten tasalla, ja joista jo useampia oli tulessakin.
Mutta kun kuningatar aina oli pikainen luonteeltaan, oli hän jo sillä välin ennättänyt ilmaista salaisuuden prinssin opettajalle, kreivi Bjelkelle. Kun taas tällä herralla, kuten olemme nähneet, ei ollut mitään hyviä ajatuksia Ulriksdalin puiston kasvientutkijasta, oli hän kiirehtinyt antamaan viittauksen vartiossa olevalle upseerille.
"Uskokaa, neitini, että eräs, joka niin suurella huvituksella muistelee 'An der schönen blauen Donau, on vaikuttanut eräässä toisessa ja vast'edeskin on vaikuttava 'tuhannen' rauhatonta yötä, epätietoisuuden tuskallista yötä." Aina vaipui ajatuksiinsa; rinta aaltoeli. Hän ei kuullut, kuinka puiston portti narahti; hän ei nähnyt niinkuin Yrjö, että Niilo astui puistoon.
Nyt he, henget eri tähtein, rientää aina siitä lähtein halki ikuisuuden iltaa iki-ikävänsä siltaa tähti-lemmittynsä luoksi kertomaan, he miten ovat lepyttäneet vallat kovat: kuollen, toinen toisen vuoksi.... Putoo kylmää valkovihmaa varhaistalven hämärihin, kukkasille elon puiston.... Talvi talven jälkeen putoo. Nousee aatos: Miksi? Mihin?