United States or Tanzania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä vapisin kovasti, sillä minä ajattelin jos palveliat ovat näin ylpeät, mimmoinen isäntä lieneekään? Mutta hän hymyili minulle aivan lempeästi ja lausui: "lapsukaiseni, minä pidän sinun kirjaustöistäsi; ja tämä kauppias kertoo minulle, että sinä olet kuuliainen tytär. Minä ostan nämät heti yhdelle sisarelleni ja maksan sinut kohta."
Niinkuin sanon, minä en tilaa, mutta jos vielä toisen teet, minä luullakseni sen sinulta ostan, koska tiedossani on paikka, minne sen saan myydyksi". "Kun minä vaan sen tiedän, ryhdyn taas rohkiasti uutta tekemään, ja siitä on tuleva vieläkin parempi. Minusta tuntuu nyt melkein huokeaksi se, että tämä tässä menee menojaan ja vie muassaan ne vuosikaudetkin, jotka sen työssä ovat kuluneet".
Jos rupeat minun kullakseni, niin ostan sinulle uuden ja vielä toisen lisäksi!"
Sen jälkeen tuli paikkakunnalle Helsingistä mies, joka opetti, että Jumala antaa synnit anteeksi ainoastaan toisen uskovaisen kautta eikä välittömästi. Hänen oppinsa herätti minussa vihaa ja kiivautta. Uhkasin, että jos sellainen villihenki tulee toiste tänne, niin ostan apteikista salaruutia ja ammun hänet kuoliaaksi kuin hyypiän. Sitten tuli muuan vaimo Kalajoelta luokseni.
Eikö ole löydetty niitä kiviaseita, kirveitä tai talttoja? Ne entiset asukkaat kuuluivat löytäneen useitakin ja olemme niitä ainakin kaksi mekin löytäneet, niitä ukonnuolia, joita ne luulevat lappalaisten kirveiksi. Luultavasti ne ovat vieläkin tallessa tuolla eteisen päällä romukopassa. Siellä näkyivät raudanromujen seassa olevan, sanoi Hemmi. Minä ostan ne teiltä, sanoi Sergelius. Hm.
"Saappaat ostan ylioppilaalle, joka saarnaa meillä". "Mikä on hänen nimensä?" "No, niinkuin ette häntä tuntisi", sanoin minä, sillä en kohta muistanut miehen nimeä. "Anders Silvanko?" "No, miksi kysytte, koska tiedätte sen kuitenkin". Mutta nyt sanoi nimismies: "Silvan kävi hiljakkoin täällä; miksi hän ei itse niitä ostanut?" "Se ei minuun koske". "Sinä et ole Korpon pitäjässä syntynyt".
Menemme, etkö sinä lähde Skotlantiin? En. Ai! mitä se oli! Hän oli istunut jonkun kovan esineen päälle, joka oli Ellenin taskussa. Se on tosi, sanoi Ellen hymyillen, en ole näyttänyt sitä sinulle vielä. Ostin sen kaupungissa kun olin siellä markkinoilla, siellä sanottiin että vankeja oli päässyt irti ja minä ajan aina yksin. Kun taas lähden kaupunkiin, ostan minä sinullekin tämmöisen!
Mieluummin olen koko ikäni orjana kuin ostan vapauteni sellaisella hinnalla.» »Kuulehan, isä», Lydon puhui hieman kärsimättömänä, »sinut on uusi uskosi tehnyt liian omantunnontarkaksi. Pyydän, ettet puhu minulle siitä enää mitään, sillä jumalat, jotka ovat minulle voiman antaneet, eivät ole lahjottaneet samalla viisautta enkä minä käsitä sanaakaan kaikesta siitä, mitä minulle niin usein saarnaat.
Uskoa ja toivoa ei siis ainakaan noilta poloisilta puuttunut. »Kun kuningas palaa takaisin», oli isä Mérautin tapa sanoa, »ostan itselleni hyvän nojatuolin...» Taikka: »kun kuningas palaa takaisin, panemme kamariin uudet seinäpaperit...»
"Tuona päivänä Lykos tuli taas Dresoksen kanssa pajaan ja osti kalliin kultakoristeen, jota parhaallaan tein. "'Tiedätkö, orja, kenelle minä sen ostan', kysyi hän nauraen. "'Vaimolleni Myrtialle!