United States or British Indian Ocean Territory ? Vote for the TOP Country of the Week !
Silloin juuri tunkeutui niin paljon väkeä kokoon, ett'ei Rejer voinut liikkua, vaan hän luuli hälinässä kuulevansa sanottavan: "Jan Juhl'in poika Aa-vuonosta ... perin pohjin köyhtynyt..." Rejer'in posket hehkuivat ja ohimot tykyttivät. Hän ei ollut varma siitä kuuliko hän oikein tahi oliko se hänen omatuntonsa, joka hänelle siitä kuiskasi... Mutta miten olisi huhu ehtinyt tänne saakka levitä.
Sen pitemmälle ei Jukke kerinnyt, kun Hanna leikin varjossa kysäsi: »Niin, kuka ja kuka?» »Sinä ja minä!» virkkoi Jukke naurahtaen suusta sanaa katkasten vastaukseksi. »Mistä sinä nyt semmoisen löysit?» »Tuli vaan omia teitään mieleen,» vastasi Jukke tosissaan. »Mutta se ei olisi hulluinta, jos se oikein ajatellaan».
Jumalan kiitos, että jällehen Minulle Aina lapsi annettiin! AINA. Näetkös vaan sä, vaari kultainen, Ett' oikein paljon pidät minusta, Niin paljon, paljon kuin mä sinusta! Tiesinhän, ett'et suotta suuttuiskaan. KILPI (itsekseen). Mun Jumalain, mä sua kiittää saan! (
Tikka oli näppärä metsästäjä, hän viritteli ketun pyydyksiä metsään ja myrkytti kissoja. Muutaman ajan kuluessa oli hän saanut nuo 14 kettua, ompeli niistä nahkaset ja vei ne Nillalle. Kaikki hyvä, vastasi tämä, mutta nyt tarvitsen vielä ryijyn morsiuspeitteeksi; tahdon, että se olisi oikein hienon hieno ja valmistettu kauniista linnunhöyhenistä.
OPHELIA. Ma teille, isä, olen kuuliainen. Neljäs kohtaus. Terassi. HAMLET. Tuimalta tuntuu sää; on oikein kylmä. HORATIO. On kirpeä ja julma pakkanen. HAMLET. Mit' ompi kello? HORATIO. Lähes kaksitoista. MARCELLO. Ei, lyönyt on se. HORATIO. Onko? Sit' en kuullut. Nyt lähestyypi siis se hetki, jolloin On tapa kummituksen ilmestyä. Mut mitä tämä tietää?
Harvat kuitenkin oikein älysivät tämän mestariteoksen päätarkoitusta; sitä, että hän siinä löi iskujansa yleiseen henkilöitä tarkoittamatta; moni luuli Holbergin heitä tarkoittavan ja etsivät kaikin tavoin kostoa hänelle. Ensimmäiset huvinäytelmänsä kirjoitti Holberg v. 1720.
"Suokaat anteeksi, mutta en taida millään tavoin olla tässä tilassa, jollette itse sitä sanoisi, niin sanoisin sitä valheeksi." "Rakastatkos siis niin Josefinaa?" "Kaikesta sydämestäni, kun omaa henkeäni. En taida hänettä ajatella jotakuta iloa tulevaisuudessa." "Jos oikein häntä rakastat, niin älä ole hänen onneansa vastaan, jonka hän yhdistettynä veljeni kanssa ennättää.
Toiset vaimot rupesivat tästä, niinkuin yhtä, heti kurkkuunsa nauramaan, ja äite Pentinpoika sanoi: "Sinä olet viisas tyttö, sinä ymmärrät kuinka miehiä pitää pideltämän ja opetettaman taipuvaisiksi. Se on myöskin oikein. Miehet eivät kelpaa mihinkään; vaimo tekee miehen siksi mikä hän on. Minä en eroita ketään muita paitsi Heljen-isän, hän on kelpo mies, jaa, oikein erinomainen ukko."
Ikkunat olivat kaiket päivät selkiselällään, oikein siinä nauttien hengitti. Ainista tuntui kaikki niin raittiilta, niin keveältä ja valoisalta. Kuinka hän olikaan voinut istua alakuloisena ja synkkänä, kun hän kuitenkin oli tiennyt kevään taas tulevan? Kuinka hän olikaan voinut olla tyytymätön ja kiittämätön Jumalaa ja vanhempiansa kohtaan?
*Rebekka*. Että taloon ei tullut lapsia. Vai kuinka? *Matami Helseth*. Hm, minä en oikein tiedä, mitä siihen pitäisi sanomani. *Rebekka*. Uskokaa minua. Paras se meille oli. Pastori Rosmer ei ole luotu kuulemaan lasten-itkua. *Matami Helseth*. Rosmersholmassa eivät pikku lapset itke, neiti. Eivätkö ne itke? *Matami Helseth*. Eivät. Ei kukaan muista kuulleensa pikkulapsien itkeneen tässä talossa.