United States or Ukraine ? Vote for the TOP Country of the Week !
MIINA. Lepsi tulee poikia kaupalle. TILTA. Tulevat jo porstuassa. Alkaa riisuutua. KAISA. Voi noita hupsuja! HILMA. No? Me luulimme sinua Lepsiksi! Ha, ha, ha! Eipä hullumpaa, voi olla. TILTA. Sinä sitä ensin sanoit. Hahaha! Ja Lepsiltä sinä näytitkin. MIINA. Sen teki tuo valkoinen huivisi. Näytti aivan kun Lepsi partoinensa olisi noussut reen perästä. Hahaha!...
Vihainen myrsky huuhtoo mun juurtan' ainiaan, Mut vahvoja se muurian' ei voita, Kuin vuoren seinä kestän ma myrskyt, aallot vaan Ja vartioitsen poloisia noita. Sa, ihmislaps, myös ollos näin harrasmielinen, Ja johda eksyneitä kautt' elon myrskyjen, Ja valvo, lemmi, lohdutella koita! Maamme kirja 1878-1905. KIRKKAALLA J
Noissa nuoruuden vehmaissa kasvoissa, tuossa pitkässä, sorjassa vartalossa ei ollut mitään papillista; hän näytti olevan noita hyväinpäiväin lapsia, jotka antauvat pappisuralle vain sen tähden, että se on lyhin ja pikimmin omanleivän eläjäksi vievä.
Ja tämä johtaa meidät vihdoinkin kolmanteen tutkistelemukseen, jolle me myöskin tahdomme antaa uuden päällekirjoituksen, nimittäin: 3. "Monenlaiset lahjat ja yksi henki." Oletko sinä, rakas lukijani, koskaan lukenut mitään tilastollista kirjaa sisälähetyksestä ja sielussasi mietiskellyt kaikkia noita satoja puuhia ja pyrintöjä, joita siinä kerrotaan?
Sinä et minua enää yhtään rakasta. KAARLO. Kuuleppas rakas ystäväni, minusta nähden pitäisi myöhempään illalla näytettäväin kohtausten riittää sinulle, jottei sinun tarvitse antaa mitään ylimääräistä näytäntöä, ennenkuin vieraat saapuvat. Mutta jos sentään aijot sen tehdä, niin saat tyytyä noihin katsojiin. RIIKKA. Mikä hävyttömyys! Noihin, vai noihin! Ollaanko me vaan noita?
Se ei aiheuta ihmiskunnassa noita täydellisiä, yksimielisiä uhrautumisia. Mikä se laajanäköinen sallimus on, jota me tottelemme niinkuin mehiläiset sallimustansa? Emme sitä tiedä, emmekä tunne olentoa, joka katselee meitä samalla tavoin kuin me katselemme mehiläisiä.
Hänen ylpeytensä, samoinkuin hänen kunnianhimonsakin oli laadultaan tuota lempeää ja siivoa, joka naurahtelee syrjässä omalle itselleen eikä tahdo tehdä pahaa niin maan matosellekaan; se oli noita viattomia haaveita, jotka saavat alkunsa sattumasta ja kaiken aikaa pitävät siitä kiinni kuin mistäkin ylen tärkeästä tapahtumasta ja jotka eivät haihdu eivätkä häviä, vaikka todellisuus tuhat kertaa osoittaisi ne vain utukuviksi.
"Minä en koskaan käytä semmoisia verbejä enkä apuverbejä kuin 'tahtoisin', 'toivoisin', 'uskoisin'. Kun jokin aikomus syntyy mielessäni, panen pääverbin suorastaan indikatiivin preesensiin ja toimin sen mukaan. Aina lapsuudestani saakka, kuin luin Ranskan kielioppia, en minä ole kärsinyt noita verbejä, jotka vaativat konjunktiivia."
Hän olisi mielellään toivonut edes jotakin merkkiä siitä näkevänsä ja rohkeni virkkaa muutamia sanoja Kalypson lumousvoimasta, mutta kuningas vastasi kiireesti: Kalypso oli noita, enkä minä aio antaa noitua itseäni. Mutta se päivä on kumminkin tuleva, jolloin kaunis prinsessa lumoaa teidän majesteettinne, ja Ruotsinmaa saa kuningattaren.
Rehkonen vilkuili ympäri huonetta noita hätä-ääniä päästellessään, ikäänkuin hän olisi etsinyt jotain ainetta uudelle valheellensa, jonka turvissa hän olisi voinut itsensä päästää tuosta pälkkähästä.