United States or Svalbard and Jan Mayen ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän tahtoi säästää veljeltä ja siskolta masentavan tunteen olla lapsia äidille, josta heidän täytyisi hävetä. He kiittävät häntä huonosti siitä!" Hän hieroi hiljaa käsiänsä kävellen edestakaisin. "Kuulehan vaan tuota!" mumisi hän. "Tuolla äänellä on todellakin hurmaava valta minä kuulen sen! Oi miten imartelevaisesti, lempeästi ja hellästi hän rukoilee hän virittää hänelle uusia pauloja "
Kädet ristissä, ja silmät kohoitettuina kattoon päin hän mumisi muutaman Isä-meidän. Sitten hän pani sen päähänsä takaisin ja vilkaisi taasen tuon tuostakin Gillonne'a. "Sire", Villon vihdoin vastasi, "teidän hurskasta anteliaisuuttanne on vähän jokainen saanut kokea.
No sinä nyt puhut kuin naiset ainakin! Mitä sinä ymmärrät sellaisista asioista? Minun mielestäni ei pitäisi puhuman asioista, joita ei käsitä, mumisi kapteeni. Toisena vuonna kävi samoin kuin edellisenäkin.
Hän oli yksin, ja keveästi nyykyttäen päätään hän mumisi itsekseen: "Minä annan hänelle kaikki ja hän ottaa minulta ainoankin, mitä minulla on. Kolme kertaa Roomalainen on tavannut minut, eilen hän antoi minulle orvokit ja minun piti ne kätkeä, mutta nyt..."
Sitä ei tiennyt silloin vielä kukaan muu kuin hän itse, mutta ne kuuluvat niin äärettömän kamalalta, että sekä kapteeni, että Antero siinä nyt seisoivat hirmustuneina. Antero siitä ensinnä tointui. "Hän on kuollut!" sanoi hän hiljaan. Kapteeni laski kätensä makaavan sydämelle. "Kuollut!" mumisi hän.
Tällä puheella numero Kahdeksankolmatta peräytyi, kun hän ja Uriah ensin olivat katsahtaneet toisiinsa, niinkuin he eivät olisi olleet aivan oudot toisillensa, vaan salaisessa yhteydessä keskenään; ja kun hänen ovensa suljettiin, mumisi koko parvi, että hän oli varsin kunnioitettava mies ja kaunis esimerkki. "No, Seitsemänkolmatta", sanoi Mr.
Sattumus, ei mikään muu, vaan siitä olisi voinut surullisia seurauksia tulla. Hm! Hm' Sattumus! Sattumusko vaan, eikö mikään muu? mumisi huoneenhaltia totisena. Tiedättekö, herra kreivi, tämä sattumus ei ollut niin satunnainen, kuin te aavistamattomassa sydämellisyydessänne luulette. Mitä tarkoitat, Stein? kysyi kreivi.
Palaa salaa valaa, mumisi Flaccus, ei ollen kuulevinaankaan ystävän puhetta, täydessä runontekopuuhissa sikaarilaatikkoa varten.
«Onko sinulla...« kysyi isännäksi mainittu hiljaa kuiskahtaen «ymmärrät!...« «On!« vastasi Kyösti kolkosti ja löi kädellään tuppeansa, josta puukon pää näkyi. «No, mene nyt toimeesi! Muista, että huomenna on Leena sinun, jos on serkkuni...« «Helvetissä...« «Ha, haa! Oikein sanottu! No, Jumalan haltuun!« «Tahi pirun!« mumisi Kyösti, lähtien puun suojasta ankaraan sateeseen.
Hän tiesi, että mitä isä kerran oli sanonut, siitä ei hän luopunut. Juuri kun kyyneleet paraikaa virtailivat Annin poskille, tuli Syrjän emäntä sisälle. Anni pyyhkieli vyöliinallaan silmiänsä ja meni ulos tuvasta. »Kuinka täällä jaksetaan?» kysyi Syrjän emäntä. Liisa ei siihen vastannut juuri mitään, jotain vain mumisi itseksensä. Hän oli vihainen emännälle.