United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Vaan olkaamme varovaiset", arveli vanhus, "emmehän tiedä mitään hänestä." "Ei, rakas ystävä, enhän minä tarkoittanutkaan että me ymmärtämättömyydellä " "Minä tiedän että olet varovainen, Sivert Jespersen; mutta muistakaamme että hän on väkevin meistä; emme saa häntä kadottaa." Lauantai, jolloin sopimuksen mukaan kokoontuivat taloon, oli viimeinen päivä syyskuuta.
Hän tietää, ettei rauhaa eikä onnea ole hänellä enää elämässä: nyt tai ei koskaan on Itse etsittävä, on totuus tiedettävä. Ja hän varustaikse matkalle. Muistakaamme: tämä matka ei ole maallista matkaa; se on oman itsensä tutkimista, se on omaan olemukseensa syventymistä, se on ikuisen elämän etsimistä omasta itsestään.
Merkillinen vilu tuli minun päälleni Bettyn vakavasta äänestä, ja minä lausuin viimein: "Mutta Betty, mitä ikinä joudumme näkemäänkin, muistakaamme, että toinen mailma on Jumalan mailma yhtä hyvin kuin tämäkin, ja ettei mitään voi tapahtua vastoin hänen tahtoansa. Koko mailmassa ei ole yhtään ainoata pientä pimeää soppea, jossa Hän ei ole läsnä, ja missä hän on, siellä on kirkkaus."
JUHANI. Varjelkoon Jumala joutumasta heidän joukkoonsa koirien kanssa; tekevätpä pian murennusta sekä miehestä että hänen koiristaan. Muistakaamme Nikkilän hätää Honkamäen härkien parissa; suuri oli miehen hätä vaikkei juhtien paljous ollutkaan niin hirveä kuin tämä Viertolan mulkoileva lauma.
Ympärillä oli ystäviä ja tuttavia jotka katselivat Hannulaisia: useimmat tuijottivat kylmäkiskoisesti tähän "näytelmään", ainoastaan jotkut näyttivät vähän säälivän. Nimismies, joka oli pistäytynyt takaisin käräjäsaliin, tuli taas ulos ja sanoi lempeästi mutta vakavasti: "No Taavi, jokohan nyt menemme? Jaa, oikeus on oikeus, vaikka se kipeästikin koskee, muistakaamme sitä".
Täällä on niin hiljaista talossa aivan kuin äitisi eläessä. Mutta sinä olet nuori ja nuoruudessa pitää saada vähän huvitellakin välistä, muistakaamme se!" Täti Amalia ei ollut tytyväinen. "Rupean tuntemaan itseni tarpeettomaksi", sanoi hän. Siihen emme mitään virkanneet. Tädillä oli vähä rahaa, niin että hän voi hakea itsellensä kotia missä tahansa.
SIMEONI. Surkeutta, surkeutta! AAPO. Hiljaa, hiljaa! Tappelus kauas tästä. TUOMAS. Ole järkevä, sinä. JUHANI. Hän on minua hävyttömästi haukkunut. Kukko häyrypää! AAPO. Entäs pyhä Paavali. Ole rauhassa. TIMO. Entäs vuohipukki. Mitäs siitä sanot? Monet tuhannet kiitokset, mun kaksoisveljeni! AAPO. Muistakaamme kuinka lähellä olemme kuoleman kitaa.
Säkeniä säihkyy; palkeet Lietsoo ahjohon. Muistakaamme Ilmarista, Seppoamme kunnollista, Malja hälle veikkoset! Taivaan takoi hän jo ammon, Takoi Pohjolahan Sammon, Takoi miekat, asehet! Kuontukohon kaluiksemme Raaka-aine! Nouskoon suureks seppiemme Työ ja maine! Hurraa! Vielä Lempi kiikkuu, kiehuu Nuorukaisen rinnassa, Se myös hehkuu, liikkuu, liehuu Neidon povessa. Lemminkäisen maljaan kiini!
Muistakaamme myös, ettei Scrooge ollut yhtäkään ajatellut Marley'tä sillä asti, kuin hän viimein tänä iltana mainitsi jo seitsemän vuotta kuollutta kumppaniansa. Ja selittäköön sitten, ken pystyy, mistä se tuli, että kolkutin Scrooge'n silmissä, kun hän pisti avaimen suulle, näytti Marley'n kasvoilta eikä kolkuttimelta, vaikk'ei siinä ollut mitään muutosta tapahtunut. Marley'n kasvot.
Vaan syy ei hänen; häntä kohdelkaamme Lähettäjänsä arvon mukaisesti, Ja muistakaamme myöskin, mit' on meille Hän ennen tehnyt hyvää. Rakas poika, Kun olet lemmityistäs huomennellut, Niin kuningatarta ja meitä seuraa; Tuon roomalaisen pateill' on sua tarvis. No, tulkaa, puoliso! CLOTEN. Jos jalkeill' on hän, Niin puhuttelen häntä; mut jos ei, Niin maatkoon vain ja uinailkoon.