United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kalle ja Frits vietiin ulos, ja Swart alkoi kertoa: »No, kuten sanottu, minä tulen rautatieltä ja tahdon mennä pastorin Henrikin luokse. Minä kuljen ja kuljen ja haen ja haen ja kyselen ihmisiltä, mutta kukaan ei voi minua opastaa. Nyt tuli hämärä, ja minä yhä kuljin pimeässä ja hain pastorin Henrikkiä.
Miss Murdstone'n synkät kulmakarvat seurasivat minua oven luo minä sanon hänen kulmakarvansa ennemmin, kuin hänen silmänsä, koska ne olivat paljon tärkeämmät hänen kasvoissaan ja hän näytti niin samanlaiselta, kuin hänen oli tapa näyttää juuri tähän aikaan aamuisin vierashuoneessamme Blunderstone'ssa, että helposti olisin luullut, että jälleen hämmennyin läksyissäni ja että se paino, joka rasitti sydäntäni, tuli tuon kauhean vanhan aapiskirjan soikeista puupiirroksista, jotka lapsellisen mielikuvitukseni mukaan olivat muodoltaan niinkuin silmälasit.
Sillä en tiedä, uskallanko sen tunnustaa mutta ei ainakaan minua ole mikään ulkomailla matkustellessa liikuttanut enemmän kuin se, kun kohtaa siellä jotakin kotimaista, jotakin »omaa», jotakin, joka näöllään, tuoksullaan tai muulla muistuttaa minua siitä, mitä kotona on.
Peter Halket järjesteli puita tulessa. "Kai olette Chartered Companyn palveluksessa?" kysyi Peter katsoen tuleen. "En," sanoi vieras, "ei ole minulla mitään tekemistä Chartered Companyn kanssa". "Jaha," sanoi Peter, "sitten ei minua kummastuta, ettei teillä ole kissan päiviä!
Chillip, leppeästi hymyillen ja pudistaen päätänsä minua tarkastellessaan, "minusta tuntuu, kuin kasvoissanne olisi jotakin tuttua, Sir; mutta nimeänne tavottelen turhaan". "Ja kuitenkin tiesitte sen kauan aikaa, ennenkuin minä itse", vastasin minä. "Tiesinkö todella, Sir?" lausui Mr. Chillip. "Onko mahdollista, että minun oli kunnia, Sir, olla avullisna, kun ?" "On", sanoin minä.
"Neiti on koko päivän ollut niin toimissaan, että paras ilo Holmassa" "Tunnustakaa pois, paras ilonne on kuitenkin sorsanajo. Kuinka te miehet voitte olla niin sydämettömiä? Minä en voisi koskaan ottaa pyssyä käteenikään." "Ymmärtäkää minua oikein! Metsästyksessä ei suinkaan ampuminen ole pääasia. Olo vapaassa luonnossa on se, mikä niin vastustamattomasti viehättää.
Minä en huoli, vaikka myönnän teille, että minulla on jotenkin nureksivainen luonto ja että tahdon torjua pois kaikkia päälletunkioita. Minä en mene tieten taiten semmoiseen paikkaan, jossa voidaan juonitella minua vastaan". "Te juonittelette aina itse ja luulette, että kaikki muut tekevät samoin", sanoin minä. "Ehkä niin, Master Copperfield", vastasi hän.
Mutta eihän se ole minun syyni, ehätti Aarnio sanomaan puolustuksekseen. Pidätkö minua mielipuolena, tai pöllönä! jatkoi Julia. Ei suinkaan ketään syyttömästi oikeuteen haasteta! Siihenhän on jokaisella oikeus...! Mutta kukaan ihminen ei ole niin tyhmä liioin, että ilman asiatta semmoisiin ryhtyisi!
"Kenen lapsi sinä olet?" kysyi kapteeni, pysytellen lasta polvellansa, sillä ei hän hennonut häntä pois työntää. "Etkö sinä minua tunne? Jopa kummaa! Minähän olen tuon lesken tyttö", sanoi Helmi kummastellen. "Hänenkö, joka tässä meillä asuu?" "Juuri hänen." "Lenkisen lesken?" "Aivan niin. Voi, voi tuota setää!
"Hän ei olisi ylenkatsonut minua, ei edes minua", sanoi sisar Beatrice "Minuakin raukkaa, jota he nimittävät puoliviisaaksi ja puolihulluksi, olisi Hän toivottanut tervetulleeksi." "Eikö Hän siis toivota?" minä kysyin. "Luuletko sinä niin? Niin, minä luulen minä olen varma, että Hän niin tekee. Hän ei ylenkatso minun vähäisiä järjen ja rakkauden palasia ja jäännöksiä.