United States or Eswatini ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei, alota sinä. Tänään en tahdo olla itsekäs. Tänään tahdon ajatella vain sinun asioitasi. Vaan yhden asian sanon sinulle kumminkin. Tiedätkös, mikä suuri onni on kohdannut meitä näinä päivinä? Rouva Linde. En. Mikä se on? Nora. Ajatteleppas, mieheni on tullut tirehtöriksi osakepankkiin! Rouva Linde. Miehesikö? No, mikä onni ! Nora. Niin, sanomaton!
Kaikkihan käy niinkuin sen on kohtalo määrännyt. Mutta meidän tulee rukoilla paljo ja hartaasti rakkaitten sotilastemme puolesta. Niin, koko sillä ajalla kuin mieheni olisi poissa, tahdoin minä hartaasti rukoilla Jumalaa kääntämään kaikki kuulat pois rakastetustani. Kääntämään?
"Minun täyttyy vielä lisätä muutamia sanoja mieheni ajatuksesta tässä asiassa. Koska hän tahtoo säästää lapselta kaiken vastaisen mieli-pahan tunteen, joka ehkä voisi syntyä, jos lapsemme havaitsisi oikean sukuperänsä, niin tulee se kantamaan mieheni nimen ja kasvatettavaksi siinä uskossa, että hän on oma poikamme.
Nythän sinusta on jo moninkertaisesti mies tullut, mies töissäsi, toimissasi ja tavoissasi; sinusta on tullut enempi kuin silloin osasin aavistaakaan, sinusta on tullut minun oma mieheni, minun oma Jaakkoni", sanoi Mari ja tarttui syliksi Jaakkoon. "Mikä olisi minusta ilman sinutta tullut", sanoi Jaakko värähtelevällä äänellä ja kyyneleet nousivat hänen miehekkäisiin silmiinsä.
"Ne rupesivat minua sillä nimellä huutamaan, kun muutin mieheni kuoltua mökkiin, missä nyt asun." "Miksikäs te ette miehenne kuoleman jälkeen asunut kotonanne, kun muutitte siihen huonoon mökkiin?" "Miksi sitä, veikkonen kirk'herra, ei olis' asuttu, kuin vaan olis' siinä annettu olla, vaan eihän sitä köyhillä ja orvoilla ole puolta.
Niin, Buckingham oli varmaan saanut vihiä tulostani, ja ilmoittanut siitä lord Winter'ille, joka jo kieroin silmin katseli minua; Buckingham sanoi hänelle, että hänen kälynsä oli epäsiveellinen, polttomerkillä rangaistu nainen. Jalo, puhdassydäminen mieheni ei ollut enää puollustamassa minua.
Laskettuani »Neitsyt Kristiinan» kylkeen se oli laivan nimi tervehdin reelingin yli kurkistavaa laivuria, joka näkyi minut tuntevan Turun-retkeltäni. Nyt posmitti upseerin puvussa oleva mieheni laivurille venäjäänsä.
Sitte hän vetäisi hihat suoriksi, ravisteli jauhoja vaatteistaan ja tarttui Toinin käsipuoleen ystävällisen pakoittavasti, vetäen hänet sisään. Katsokaa, supisi hän, saatuaan Toinin pieneen, ahtaaseen eteiseen, mieheni on puutarhassa. Teidän täytyy vähän aikaa olla täällä, että hän pääsee sieltä siistiytymään.
Kohta kun tykkimme juhlallisella mylvinällä olivat tyhjentäneet kitansa, komensin minä mieheni iskemään entraushaat toiseen sivullamme olevista kaleereista. Samalla heilautin itseni sen kannelle, mutta huomasinkin nyt vasta, että siellä oli toistakymmentä sotilasta, jotka arvatenkin olivat juuri nousseet kannen alta ja joutuneet parahiksi ottamaan minut vastaan iskuin ja laukauksin.
"Taivaan Herra, nuo lurjukset ovat ampuneet mieheni, joka ei madollekaan ole pahaa tehnyt. No tuo nyt varmaankin on syntisin teko mitä nuo ilkeät pakanat ovat tehneet koko elämässänsä, ja jos he kerran pääsevät taivaasen niin en ainakaan minä tahdo sinne tulla! Katsokaa kuinka kalpea miesrukkani nyt on!