United States or Laos ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hääpöydässä istui Fredrik molempain Roosain keskessä, hänen vastassansa taas Martti mestari Konradin ja Reinholdin välillä. Herra Paumgartner täytti Fredrikin maljan piripinnaksi jalolla viinillä ja joi Martti mestarin ja hänen uljasten kisälliensä terveydeksi.

Niku pisti särkyneen viulun kainaloonsa ja hiipi pois; mutta Harjun Martti ilmoitti ylpeästi, että hän ei aikonut väistyä tuommoisen pienen tikan tähden, olihan Nillallakin jotain sanomista asiassa. Nilla tahtoi todellakin lausua sanasen, mutta räätälin eduksi.

Olisi Martin mieli kuitenkin välistä tehnyt puulautua noiden kaartilaisten keskitse, työntäytyä heidän välitsensä eikä antaa tietä, kun siinä niin ylpeästi rivittäin kulkivat. Mutta ei Martti sitä kuitenkaan tehnyt ... olisivat saattaneet survaista jotenkin ja vitjat saattaneet jotenkuten tarttua nappiin kiinni ja katketa, tai kello lentää maahan ja särkyä... Ehyt kai se vielä on?

»Pelimanni Jussi hoihuusi talon poika, »pankaa polskaa nyt». Polskan säveleet kuuluivat, ja tanssia pyörähytettiin aikalailla. »Mennään keinumaan», sanoi Kallu, »koska keinu on tyhjänä». Martti ja Kallu sekä Hanna ja Anna istuivat keinuun, mutta Kallu lupasi ottaa vielä Helyn toiselle ja Mantan toiselle polvelleen. »En maar tulekaan», intti Hely, »vielä pudottaisit».

"Se oli varsin hyvä ajatus!" lausui Martti. "

Marttihan itse kävi meillä eilen puhumassa asiasta ja kyseli minulta minkälaisia kirjoja hänen pitäisi laittaa entisen vaimo vainajansa kuolin-pesän selvityksistä. Jopa jotakin! tämä asia käypi sekavaksi käskekääpäs Martti tänne!" puhui Pylkkönen kummastellen. "Martti ei ole kotona", valehteli Rehkonen! "Sepä oli paha!

Te olette ymmärtävä mies, kyllä te oivallatte asian tärkeyden, no oh jos Martti vielä maksaa minulle kuusikymmentä markkaa, niin minä tyydyn ja annan uuden kuitin onko paljon, häh? se ei ole paljon.

Eteenpäin taas kaikki venheet! Katso itsesi vaan, Leo! Sinä olet jo nähnyt, ett'ei nyt jäniksessä olla." Näin sanottuaan hypätä heipahti Martti takaisin omaan, lähellä olevaan venheesensä, ja alkoi katsoa puoliksi jo voitettua vihollistansa. "Eteenpäin, pojat, Jumalan nimeen!" huusi hän. "Köytemme on taas melkein kokonaan purkaunut kelalta! Vasemmallepäin! Vasemmallepäin! Hei, aivan niin!

Spangenberg ja Paumgartner katsoivat toisiansa, kummastuneina tästä mestarin omituisesta lausumasta. Vihdoin kysäsi Spangenberg. "Tyttärenne ei siis saa mennä naimisiin ulkopuolelle teidän omaa säätyänne?" "Jumala häntä siitä varjelkoon!" vastasi Martti.

»Eikähän sieltä kuule soittoakaan», väitti Martti... Mutta suostui hän kuitenkin tulemaan olutpuotiin, joka oli kauppatorin laidassa ja jonne Antti osasi viedä »Näin minä kelloani vain heittelen ... ja otan ilmasta kiinni! ... sinä et uskaltaisi milloinkaan...! Noin! ... hih!» »Elä ... elä! ... se putoo ... ja särkyy...»